Tänä yönä moni näkee valon kirkkaan, Metallitotuuden!

Eilen keikkakesä jatkui, kun Tavastialla jyrähti. Taivas löi tulta, metalliolut läikkyi, soturihuudot kaikasivat ja lämpötila nousi niin että sekä yleisössä että lavalla lähti useampiakin paitoja pois päältä.

Ehkä saatoittekin jo arvata, että kyseessä oleva bändi oli Teräsbetoni, ja tapahtuma tarkemmin sanottuna kyseisen bändin ensilevyn Metallitotuuden 10-vuotis juhlakeikka.
Ihan uskomattoman hyvä meno ja tupa lähes täynnä.
Soittivat ensin koko Metallitotuus-albumin alusta loppuun kappalejärjestyksessä ja sitten vielä encoressa biisit Pyhä maa, Manowarin Metal Warriors ja Viimeinen tuoppi.

Bändi oli  kovin yllättynyt ja otettu saamastaan suosiosta, ihmettelivät ja ihastelivat kovasti yleisön määrää ja hyvää fiilistä. Vähän tekniikka meinasi pettää  välillä ja Aholan bassokin oli jossain vaiheessa harvinaisen epävireessä ("Sori, mun on pakko virittää tää basso nyt, täähän kuulostaa ihan hirveeltä!"), mutta kyseiset seikat vain lisäsivät välitöntä tunnelmaa ennestään.

Voi hyvä ihme, Jarkko Ahola on edelleen ihan huippu niiden korkeiden ääniensä kanssa, eikä muussakaan bändissä mitään vikaa ole. Nauroin kyllä ehkä vähän sisäisesti edelleen noiden legendaarisille nahkaisille esiintymisasuille ja sille että se liivi huudettiin Jarkon päältä pois, vaikka se vähän yrittikin vastustaa sitä... "Tajuuttekste, mä oon 38 ja juon kaljaa --"

Huomasin myös, että osaan näköjään kaikkien Metallitotuus -levyn kappaleiden sanat ulkoa, eikä niissä encoressa soitetuissakaan biiseissä juuri tuntemattomia kohtia ollut, hups.

Harmi että nää keikkailee nykyään niin harvoin, menisin mieluusti uudestaankin näiden keikalle jos näin kova meno olis.

Lopuksi haluasin vielä kiittää Idaa joka lähti kanssani hevisotureilemaan, oli parasta. :)
Sekä tietenkin itse bändiä, vaikka näiden terveisien meneminen tätä kautta perille aika epätodennäköistä onkin...

Rimpsa