2.8.2017

Urheiluhullu

Day 11: Your least favourite song

Jouduin oikeesti miettii, onko mulla tällä hetkellä mitään sellasta ultimaattista inhokkibiisiä, jonka tullessa esim. radiosta se kanava vaihtuu sekunnin murto-osassa. Vähän aikaa ajttelin jo hämmentyneenä, että ei varmaan, kunnes muistin tän hirvityksen keväältä.



Eppu Normaali hyvä, JVG pahapahayök. Älkää pliis enää ikinä koskeko vanhoihin kunnonhyviin suomirock-biiseihin. Edes niihin vähän tylsempiin, jooko.

Day 1: Your favourite song today / Day 2: Your favourite song of all time / Day 3: Favourite song with a color in the title / Day 4: Another top five favourite song (different from 1 and 2) / Day 5: A song that you listen to when you travel / Day 6: The song with the highest play count on your iTunes/iPod/mp3 player / Day 7: Favourite cover version of a song (from YouTube) / Day 8: Another top five favourite (different from 1, 2, and 4) / Day 9: A song that reminds you of your childhood / Day 10: Opening theme song for a series based on your life / Day 11: Your least favourite song / Day 12: A song you always look for on jukeboxes / Day 13: a song by your favourite band / Day 14: The first song you heard by your favourite artist / Day 15: Your favourite female vocal song / Day 16: A song that makes you happy / Day 17: Favourite love song / Day 18: Your favourite music video / Day 19: A song by one of your top five favourite bands (different from 13) / Day 20: A song that reminds you of your most recent ex-boyfriend/girlfriend / Day 21: Most Australian-sounding song (one that reminds you of down under) / Day 22: Another song from a top five favourite band (different from 13 and 19) / Day 23: A song that you would sing on an audition for American Idol / Day 24: A song you like from a musical or from a children's movie / Day 25: Oldest song you love / Day 26: A song that you absolutely despise / Day 27: The first song you ever heard (that you still listen to regularly) / Day 28: Your favourite male vocal song / Day 29: A song that makes you sad / Day 30: A song from your favourite movie

31.7.2017

Ja nää tyypit tietää mihin suuntaan kädet liikkuu myllyjen lailla

Day 10: Opening theme song for a series based on your life

En ehkä oikeesti viihdy ihan niissä moshpiteissä, mut samaistun silti tähän.





(Mietin pitkään myös pitäiskö laittaa tähän Aholan Still Metal. Ja muutama vuosi sitten tää olis ollut ehdottomasti Haloo Helsingin Kaaos ei karkaa.)

Day 1: Your favourite song today / Day 2: Your favourite song of all time / Day 3: Favourite song with a color in the title / Day 4: Another top five favourite song (different from 1 and 2) / Day 5: A song that you listen to when you travel / Day 6: The song with the highest play count on your iTunes/iPod/mp3 player / Day 7: Favourite cover version of a song (from YouTube) / Day 8: Another top five favourite (different from 1, 2, and 4) / Day 9: A song that reminds you of your childhood / Day 10: Opening theme song for a series based on your life / Day 11: Your least favourite song / Day 12: A song you always look for on jukeboxes / Day 13: a song by your favourite band / Day 14: The first song you heard by your favourite artist / Day 15: Your favourite female vocal song / Day 16: A song that makes you happy / Day 17: Favourite love song / Day 18: Your favourite music video / Day 19: A song by one of your top five favourite bands (different from 13) / Day 20: A song that reminds you of your most recent ex-boyfriend/girlfriend / Day 21: Most Australian-sounding song (one that reminds you of down under) / Day 22: Another song from a top five favourite band (different from 13 and 19) / Day 23: A song that you would sing on an audition for American Idol / Day 24: A song you like from a musical or from a children's movie / Day 25: Oldest song you love / Day 26: A song that you absolutely despise / Day 27: The first song you ever heard (that you still listen to regularly) / Day 28: Your favourite male vocal song / Day 29: A song that makes you sad / Day 30: A song from your favourite movie

28.7.2017

This is what you want, this is what you get

No juuh, kesäbloggailu on taas vähän jäänyt.
Tässä postauksessa kuitenkin ehkä se kesän tärkein sisältö, luvassa siis festaripostaus.
Pahoittelut myös taas hyvin pitkästä ja tekstipitoisesta postauksesta, lähti vähän mopo käsistä...

Tänä kesänä kävin jopa kaksilla festareilla, kesäkuun alussa Vehkalan Rock Festissa ja muutama viikko myöhemmin hiukan perinteisemmässä Tuskassa. Useammillekin olisin voinut mennä, mutta aikataulut (ja raheet ja lipputilanteet) olivat hiukan haasteelliset.



Rock Fest-perjantaina kävin ensin aamupäivällä pääsykokeessa, jonka jälkeen hieroin naurettavan edullisia lippukauppoja Myyrmannissa, koska lippukaupan lippujen hinnat oli nousseet pöyristyttäviin summiin ja katsoin paremmaksi ostaa pilettini Huuto.netistä.
Iltapäivällä suuntasin Vehkalaan, jossa oli suorastaan absurdin paljon ihmisiä, kerrankin. Sniikkasin melko laittomasti keskelle sitä jonoa ja ehdin sisään festarialueelle juuri sopivasti katsomaan Brother Firetribea.
Sen jälkeen vuorossa olivat Viikate (joka jäi kyllä hiukan vähemmälle huomiolle kun keskityin bongailemaan tuttuja keikkanaamoja...) ja Kotiteollisuus, jonka jälkeen seurasi kavereiden metsästystä ja Turmion Kätilöt, jossa toimin lähinnä laukkunaulakkona koko muun seurueen reuhatessa siinä pitissä. Sit suunnattiinkin jo päälavalle tunkemaan itseämme Rammsteinin yleisöön edes jotenkin kelvollisille paikoille. Lopulta ei oikeastaan nähty edes mitä siellä lavalla tapahtu, mut pyrot oli hienot ja bileet ihan kivat.




Lauantaina lähestyin festarialuetta polkupyörän kanssa ja hyvin paljon tyhjemmälle festarialueelle pääsi jopa kävelemään suoraan ilman minkäänlaista jonotusta. Meno oli muutenkin jotenkin rennompi. Katsottiin Santa Cruz telttalavalla eturivistä, oli ihan yhtä viihdyttävä kuin kolme vuotta sitten. Sit tsiigattiin Michael Monroe, joka ei kyllä todellakaana ollut hetkeäkään paikallaaan ja sen lavahenkilökunta oli ihan pulassa koko ajan sen mikkijohdon kanssa. Sen jälkeen lähdettiin hyödyntämään premium-rannekkeitamme ja käymään kaupassa. Illalla vuorossa oli vielä Stam1na ja Evanescense.



Evanescencen Amy Lee ihmetteli valoisaa yötä ja olin aika hiton ylpeä pohjoisen luonnon kummallisuuksista.




Tuska-viikonloppu alkoi jo torstaina rannekkeen vaihdolla ja On the Rocksin Kesäklubilla, jonne päätettiin mennä Sanna-Marin kanssa nauttimaan kerrankin aurinkoisesta kesäiltapäivästä.
Tiedettiin että meidän (tai ainakin mun) suosikkikitaristi, aina yhtä ihana Ben, on siellä soittamassa levyjä. Mikäpä siinä sitten, vaihdettiin kuulumisia ja kuunneltiin hyvää musaa ja vähän stalkkailtiin sitä Beniä.
Muutama tunti (ja lonkero) myöhemmin oltiin jo lähdössä, mutta sit äiti laittoi mulle viestiä että on vanhojen työkavereidensa kanssa viereisellä terdellä, joten sanoin Sanna-Marille heipat ja kurvasin takaisin.



Ja sitten alkoikin tapahtua, enkä oikein itekään enää tiiä, mutta lopulta päädyin sinne Benin kainaloon ottamaan yhteiskuvaa, itkemään sille sitä kuinka oon vieläkin vähän surullinen siitä että ne lopetti Amoralin kanssa ja kehumaan sen Alcyona Sky -projektia. Yritin myös udella sen uudesta vielä toistaiseksi julkistamattomasta bändistä yksityiskohtia, mutta eihän se mokoma mitään tietenkään kertonut. Selvisi myös että oltiin menossa sinne Tuskaan samoiksi päiviksi ja sain vähän pahaa silmää, kun sanoin etten ollut tulossa katsomaan Guns 'n' Rosesia... ;)

Arvatenkin tän jälkeen fangirling level oli koko illan varmaa jotai 200/100, illalla kuuntelin Beneathia täysillä ja olin ihan onnellisuussekava (myös ehkä vähän humalassa) ja se virne kesti helposti seuraavaan päivään.





Perjantaina myöhästyin tyylikkäästi puolen setin verran siitä Brother Firetribestä, koska en vaan osannut lähteä kotoa ajoissa. Onneks olin nähny ne jo siellä Rock Festissa, muuten ois varmaan harmittanut enemmänkin. Sit katselin Anneke Van Giersbergen's Vuuria ja sen jälkeen siirryin venailemaan Wintersunia. Siitä itse keikasta ei sitten olekaan ihan hirveästi muistikuvia, kun sattumalta osuin hiukan erikoisempaan keikkaseuraan (tai ainakin melkein).
Kävelin yleisöön, pysähdyin hyvään kohtaan ja sit katse osui viereisen jäbän kenkiin, jotka näytti jotenkin vähän liian tutuilta. No, katsetta nostamallahan sitten selvisi kenen viereen olin asettunut, siinähän pönotti se sama kitarasankari, jonka kanssa olin edellisenä iltana jutustellut. Huhuhhhuuhhh.
Nauratti melkoisesti kun oltiin heitetty jotain "Ehkä nähdään Tuskassa--" -juttua. En sitten oo varma huomattiinko mua, enkä ikinä ehtinyt toteuttaa suunnitelmaani vetää sitä keikan lopuksi hihasta ja moikata, mutta anyhow.
Näytti varmaan takaapäin koomiselta, kun seisottiin siinä vierekkäin, Ben farkkutakissaan ja minä Amoral-hupparissani...
Mut joo, tän episodin jälkeen törmäsin PJ-kurssilta tuttuun kaveriin ja sen kaveriin ja vietin loppuillan niiden seurassa, mikä johti siihen että Sabatonia katsottiin ehkä kolmannesta rivistä koviin innostuneessa mielentilassa. Ei siinä mitään, hyvä oli.



Lauantaina pidin välipäivän ja sunnuntaina sain festarikavereikseni Juhon ja äidin.
Oltiin ajoissa paikalla ja katotiin Tuska-torsatain voittanut Where's my bible, sitten Battle Beast ja Dirkschneideriä seurattiin Sonatan nimmarijonosta käsin. Apocalyptican Metallica-setistä seurattiin äidin kanssa puolet, jonka jälkeen suunnattiin venailemaan Sonata Arctican alkua ja varaamaan hyviä paikkoja sekä ilahtumaan suunnattomasti suosikkihahmo-Masin läsnäolosta ja rumpujen säädöstä (se istui siellä lavalla rumpusetin takana koko keikan ajan ja tuijotin sen naamaa varmaan yhtä paljon kuin Kakonkin).

Ja joo, kyllä mä itseasiassa bongasin myös sen Nikon, niin että Tuskan jälkeen Amoral-bongausbingo näytti lukemaa 3/6.



Joo hei melkein unohdin, oltiin me myös Helsinkipäivän konsertissa, sateesta huolimatta. Mentiin The Rasmuksen takia alunperin, mut löydettiin lopulta ittemme bailaamasta Antti Tuiskun tahtiin ihan täysii. Hullua.

Rimps

23.5.2017

Chillaillaan kadunkulmilla ja puistoissa


Yhtäkkiä onkin muka jo kesä.
Tää kevään ja kesän vaihde hämmentää mua kyllä joka vuos, vaikka ei kyllä varmaan yhtä paljon kun tällä kertaa. Torstaina oli vielä ihan kylmä ja yhtäkkiä perjantaina oli yli 20 astetta lämmintä. Huhhuh.

No joo, olihan sen jo aikakin alkaa lämmetä ja  ihan hyvään väliinkin tapahtui tämä, koska oltiin viikonloppuna vielä viimehetken retkeilypuuhissa meidän seikkailijoiden kanssa.
Vietettiin reilu vuorokausi majalla Martsarissa, kovin Höpömäisissä tunnelmissa. Tytsyt pääsi mm. kokeilemaan lodjausta ja suunnittelemaan oman Höpö-hahmon, joita johtajat sitten esitti.
Nukuin muuten ekaa kertaa varmaan viiteen vuoteen pressussa, tää oli kyl vaan paljon hienompi, kuin se, joka rakennettiin Annin kanssa Sarasteen lilja-ohjelmassa ihan savu korvista nousten.



Tänään kävin mummilla, pesin ensin sen makuuhuoneen ikkunan ja sit istuttiin pitkään parvekkeella syömässä jäätelöä (melkein litra kahteenpekkaan) ja juttelemassa muunmuassa vastapäisen autohallin katolla pesivistä lokeista ("KIÄÄÄ!") sekä kovasti hämmentävistä kiikarisedästä ja piharouvasta.

Myös Jenni viihdytti mua soittamalla mulle ja kertomalla sen viikonloppuna musta näkemästä unesta, aiheuttaen ehkä suurimman huutonauruhepulin pariin viikkoon. *tähän sellasia suulla tehtyjä pieruääniä*




Tässä blogi-hiljaisen kuukauden aikana oon myös käynyt kahdella melko extempore-keikalla, ensin päästämässä sisäisen jurahevarini valloilleen Lintsillä Hevisauruksen parissa ja muutama päivä myöhemmin helpottelemassa Amoral-ikävääni Humavoidilla (ja erityisesti sillä Nikolla) Tuska-torstain livekarsinnassa.

Viime viikon keskiviikkona sen sijaan oltiin aika haikeissa ja hysteerisissä fiiliksissä, kun mulla ja muutamalla muulla oli elämämme viimeinen kuviskerta, ainakin Vantaan Kuvataidekoulun oppilaina. Itkulta ei vältytty, mutta naurukaan ei ollut mitenkään kiven alla. Saatiin meidän parhaalta kuvisopelta saippuakuplia ja kuvataidekoulun leimat naamaamme. Otettiin varmaan ainakin sata kaverikuvaa ja päädyttiin illan lopuksi hiljaiseen Dondoon (tämä on kuulkaa historiallista, en ehkä ois rikkonut periaatteitani minkään muun syyn takia tai missään muussa seurassa. Enka aio tulevaisuudessakaan tehdä niin)

Heips taas,
Rimppa

26.4.2017

Kun muut tytöt lähtee shoppaamaan, sä tahdot lähtee rokkaamaan


Alan olla sitä mieltä, että se vesisateinen maaliskuu oli sittenkin parempi, kuin tää lumi- ja räntäsateinen huhtikuun loppupuolisko. Missä on mun oikea kevät?
Viime vuonna toukokuun alussa oli jo ihan täysi kesä, vaelsin Helsingissä T-paidassa aurinkolasit päässä, söin jäätelöä ja istuin On the Rocksin terassilla odottamassa keikan alkua.
En oikein usko sen toistuvan tänä vuonna, kun toukokuu on jo ensiviikolla ja ulkona näyttää samalta kuin joulukuussa. (Mut oispa silti joku hyvä keikka On the Rocksissa...tai ees jossain)

Viikonloppuna oli tosiaan Partiopamaus. Oli ihan mukavaisaa, erityisesti mun vanhojen vartiolaisten näkeminen, kun ne pitkästä aikaa oli (lähes) kaikki yhtä aikaa paikalla. Toki myös sukulaisryntäys partiomäelle oli tosi jees. Sää ei ehkä ollut se paras mahdollinen, mutta yllättävän paljon kävijöitä silti riitti. Juho osti mulle Robinin levyn kirppikseltä, vaikka mä olin se jonka piti alunperin ostaa sille lahja...

Viimeviikolla käytiin Sarinan kaa vihdoin kattomassa uusi Beauty and the Beast, oli hyvä, suosittelen. Oli taas muka hirvee kiire ehtiä sinne ja mietittiin, miten ihmeessä aina juostaan leffaan ihan hiki hatussa. Ehkä se johtuu vaan siitä että ollaan me.

Tänään kuviksesta kotiin tullessa oli ehkä kevään tähän mennessä mielettömin auringonlasku. Yritin kuvata sitä, mutta satoi taas niin pirusti räntää, että kameran linssiin jäi vaan pisaroita. Eikä kännykkäkamera muutenkaan oikein koskaan taysin tuo eeppisten auringonlaskujen parhaita puolia esille. Pyhpah.

Rimbau