Juhlaan on vielä kaikille aikaa

Nyt kun kaikki on peruttu tältä keväältä, on hyvä aika vihdoin julkaista tämä lähes vuoden luonnoksissa lojunut teksti tasan vuoden takaisesta Tiktakin Hartsukeikasta. Olkaa hyvät!

* * *

Huhtikuu 2019

Kun lokakuussa kirjoitin viime kesän Tiksu-keikoista, en vielä aavistanut, että se kaikki ei ollutkaan siinä ja että tätä herkkua olisi tarjolla vielä yhden viimeisen, eeppisen Hartwall-areena keikan verran.

Noh, väärässäpä olin (taas), koska eräänä marraskuisena torstaiaamuna Radio Rockin korporaatiossa joku ilmoitti ihan muina miehinä sivulausessa, että seuraavan aamun vieraat ovat Tiktak-yhtyeen Emppu ja Petra. Valpastuin heti, koska ajankohta oli kovin kummallinen, ottaen huomioon että kesän keikoista (ja siitä Tammerfestin"viimeisestä" keikasta) oli melkein puoli vuotta aikaa. Jotain oli pakko olla tekeillä. Ja niinpä olikin.

Seuraavana aamuna Hartsu-keikka oli julki ja liput myynnissä seuraavana maanantaina. Pikainen katsaus kalenteriin ja Norjan koulusta tulleisiin infoihin paljasti päivämäärän kiirastorstaiksi ja koko viikon mun pääsisäislomaviikoksi ja riemu oli siis kovinkin suuri, kun tajusin että mähän siis jopa pääsen tälle keikalle! Allekirjoittanut hoiti permantoliput taskuun ja lempitiimin viimeisen Tiksu-keikan suunnittelu saattoi alkaa.

Oma keikkareissuni alkoi jo edeltävänä keskiviikkoaamuna Osloon ja sieltä lentokentälle matkustamisella. Siellä hengailin jokusen tunnin ennen lentoa ja sitten yhtäkkiä olinkin jo Helsinki-Vantaalla ja vähän myöhemmin Martinlaaksossa ja se kaikki oli ihan todella outoa.
Tää oli ehkä se syy siihen miksi olin torstaina jo melko rauhallinen keikan ja kaiken suhteen, kun kaikki jännittäminen kohdistettu matkustamiseen ja edellisen päivän Tiksu-hepuleihin..

Joka tapauksessa torstaikin oli tunnelmaltaan kovin innokas ja ilmeisesti jonkinasteista jännitystä oli kuitenkin ilmassa, kun unohdin tulostaa liput ja sitten niitä sähköisiä versioita metsästettiin Hartsun pihassa. Löytyivät kuitenkin onneksi ja viime kesänkin keikoilta tuttuihin tiimiasuihin sonnustautunut porukkamme pääsi enemmittä ongelmitta sisään.


Ei oikeen tiedetä miten tämä oli edes mahdollista, mutta päästiin katsomaan keikkaa TODELLA hyviltä paikoilta, tokasta rivistä, oikeimman puolimmaisen mikrofonin (ja suurimman osan aikaa Empun) edestä.

Bändi oli ihana ja mahtava kuten viime kesänäkin ja biisit parhaita ja nostalgisia ja kaikki vaan ihanaa. Laulettiin, naurettiin, heiluteltiin keikkamaskottejamme ja nautittiin olostamme.

Ainoaksi pettymykseksi jäi keikan hiukan lyhyehkö 90 minuutin mitta, varsinkin kun ei edes yhden biisin encorea saatu. Ois nyt luullu että oisivat ees vähän pidempään soittaneet, kun oli kerran tupa täynnä porukkaa ja se viimeinenviimeinen keikka kyseessä. Mutta muuten kaikki oli loistavaa, rakastin joka hetkeä.


Sankaritar
Lähdetään tänään
Rannaton
Paha sana
Jotain muuta
Kyyneleet
Samantekevää
Kuka vaan
Jää
Ympyrää / Mutta mä rakastan sua / Näkymätön nainen / Häiritsen sinua
Miten onni korjataan (mukana myös Triosis)

Sekoitat mun maailman 

Acoustic set
Sekoitat mun maailman
Leijailen
Tuuleksi taivaanrantaan (mukana myös Triosis)

Kids in America 
Minne vaan
Lopeta
Satuprinsessa (Triosis kanssa)
Tänä yönä taivaaseen (Triosis)
Heilutaan






Keikan jäkeen lähdettiin vielä jatkoilemaan keskustaan ja päädyttiin istumaan (yllätysyllätys) On the Rocksiin. Lopulta sinne löysi tiensä vielä muutama muukin kaveri ja ilta venähtikin huomattavan pitkäksi. Joskus kolmen jäälkeen lähdettiin valumaan kotia kohti, sen jälkeen kun oltiin vahingossa juotu ihan liian paljon rommikolaa ja lonkeroa ja kuultu meidän toivebiisit.

Upea ilta siis ja bändin ansaitsemat (jo kolmannet) jäähyväiset. KIITOSKIITOSKIITOS TIKTAK!

-Riina

Noustaan lentoon ja uneksitaan, ei oo maailmasta nähty vielä puoliakaan

Siis tiedättekö mitä, tääl on tullu ihan melkein kesä!
(paitsi et tällä viikolla on satanut kyllä myös räntää, vettä ja varmaan rakeitakin ...)

Norjaa jäljellä reilu kuukausi ja oon samaan aikaan aika haikee siitä että tiedän että se tulee kulumaan ihan sairaan nopeasti, mutta sit odotan myös aika paljon kotiin paluuta ja erityisesti sen jälkeen koittavia kesäseikkailuja ja Suomen kesää ihan yleisestikin.

Siellä kotona oon tosin ehtinyt vajaan viiden päivän verran piipahtaakin edellisen postauksen jälkeen pääsiäisenä. Piti muun muassa käydä kokemassa eräs Tiktak-yhtyeen Hartwall Areena keikka, josta on ihan erillinenkin postaus tulossa ja tavata vihdoin yksi nuori ja hurmaava Ilari. Muita agendoja oli mm. hammastahnan, salmiakin ja ruisleivän ostaminen.
Loma oli kiva, mutta olipa kummallista olla yhtäkkiä Suomessa. Erityisesti eka ilta oli varsin omituinen, kun oli aamulla herännyt Kongsbergissa ja sit yhtäkkiä olinkin Martinlaaksossa.

Loman jälkeen olikin sitten heti yksi koe. Aineena Strategic management ja suoritusmuotona ryhmässä kirjoitettava raportti, jonka tekemiseen on aikaa tasan 48 tuntia. Istuttiin koululla aika pitkään tuona aikana, mutta ryhmä oli kiva ja jäi ainakin fiilis ettei oltu ihan sysihuonoja.

Tän kokeen lisäksi duunattiin yhden toisenkin kurssin lopputehtävä valmiiksi ja presentoitiin se maanantaina, mikä tarkoittaa sitä, että enää yks koe jäljellä!

Oli myös vappu, joka ei mikään hirveän suuri karnevaali täällä ollut, mutta kulkue sentään oli! Ja monei lippui. Ostin mansikoita ja kävin luokkatoverin kanssa vappukahvilla.

Otin  myös itseäni vihdoin niskasta kiinni ja toteutin koko kevään takaraivossa kutkutelleesta ajatuksesta ottaa yhteyttä norjalaisiin partiolaisiin ja kysyä oisko mahdollista päästä toimintaan mukaan. Olihan se, joten nyt oon käytyt jo muutamana viikkona tekemässä juttuja niiden kanssa, ensin oli Yrjönpäivän kisat, joissa istuin yhden äiti-ihmisen kanssa pitämässä rastia ja viime viikolla olin mukana paikallisen vaeltajaryhmän kokouksessa, jossa tehtiin jesarista mm. riippumatto ja kuppi. Hupaisaa. Oon nyös osallistumassa näiden kanssa kesäkuun alkupuolella ennen kotiin lähtöä jonkin näköiselle viikonloppuvaellukselle/leirille, koska kyllähän sitä nyt kesään aina yks partioleiri kuuluu.

Huomenna viimeinen virallinen vaihtariaktiviteetti, kun mennään pelaa lasersotaa Drammeniin ja illalla muutaman hollantilaisen luokkakaverin synttäribileet. Jee.

Terkut,

Riina

Tänään pitää olla vapaana ja kuolematon

HALOO HUHUU!

Oon taas ollut pitkään hiljaa täällä, mutta ehkä nyt kouluhommien vihdoin helpottaessa voisin jotain raapustaa. Oikeesti tääkin postaus on lojunut varmaan kolme viikkoa luonnoksissa...

Tää kevät on ollut aika hyvä. Oon käynyt aika monissa opiskelijabileissä, monella Oceanhoarsen keikalla, saanut iloisia uutisia ensi keväästä, tullut valituksi yhdeksi ensi syksyn vaihtaritutoreista, ryöminyt luolissa useaankin otteeseen ja ollut ylipäätään aika tyytyväinen elämääni.

Vappuviikko oli vaihtelevasti parasta ikinä ja rankinta ikinä. Haalarit on ulkolleet vähintäänkin kiitettävästi. Oon ihan onnellinen että se loppui, vaikka olikin ihan sairaan hauskaa.

Viime torstaina raahattiin itsemme Sanna-Marin kanssa On the Rocksin uudistuneelle liveklubille ja kannustettiin Oceanhoarse Wacken Metalbattlen finaaliin Nummirockiin. Jei!

Toukokuun eka viikonloppu vierähti Vamen lippukuntaretkellä Kiljavalla kovin aurinkoisessa säässä ja sunnuntaina suunniteltiin ensi kesän 4H-leirejä Pauligin huvilalla.

Tällä viikolla oon nauttinut vapaudesta ja käynyt Sarinan kanssa katsomassa supersankareita elokuvateatterissa. Hämmentävää, mutta tykkäsin siitä leffasta. Vaik oon edelleen sitä mieltä, et ei mitään leffaa saa lopettaa noin.

Loppuun myöskin hyvän tovin levänneen musahaasteen jatkoa, olkaapa hyvä.

Rimbau

Day 16: A song that makes you happy 

Oon kuunnellu tätä viimeisen kuukauden aikana ihan liikaa. Täs on vaan jotenkin niin hyvä meno, että alkaa väkisin hymyilyttää.



Day 1: Your favourite song today / Day 2: Your favourite song of all time / Day 3: Favourite song with a color in the title / Day 4: Another top five favourite song (different from 1 and 2) / Day 5: A song that you listen to when you travel / Day 6: The song with the highest play count on your iTunes/iPod/mp3 player / Day 7: Favourite cover version of a song (from YouTube) / Day 8: Another top five favourite (different from 1, 2, and 4) / Day 9: A song that reminds you of your childhood / Day 10: Opening theme song for a series based on your life / Day 11: Your least favourite song / Day 12: A song you always look for on jukeboxes / Day 13: a song by your favourite band / Day 14: The first song you heard by your favourite artist / Day 15: Your favourite female vocal song / Day 16: A song that makes you happy / Day 17: Favourite love song / Day 18: Your favourite music video / Day 19: A song by one of your top five favourite bands (different from 13) / Day 20: A song that reminds you of your most recent ex-boyfriend/girlfriend / Day 21: Most Australian-sounding song (one that reminds you of down under) / Day 22: Another song from a top five favourite band (different from 13 and 19) / Day 23: A song that you would sing on an audition for American Idol / Day 24: A song you like from a musical or from a children's movie / Day 25: Oldest song you love / Day 26: A song that you absolutely despise / Day 27: The first song you ever heard (that you still listen to regularly) / Day 28: Your favourite male vocal song / Day 29: A song that makes you sad / Day 30: A song from your favourite movie

2017

Heip!

Laitetaanpa taas viime vuosi nippuun ennen kuin uusi lähtee kunnolla käyntiin.

Tammikuu

Vuosi lähti käyntiin haikeissa, mutta samaan aikaan aika eeppisissä tunnelmissa, kun Amoralin viimeinen keikka nähtiin Tavastialla loppiaisaattona. Selvisin keikasta lähes kuivin silmin, seuraava päivä ei ollut ihan niin hyvä. 

Hain kovasti töitä. Nautin vapaudesta. Oli myös Sonata Arctican keikka.

Helmikuu

Kävin tekemässä lyhyen, mutta ihan mukavan duunikeikan. 

Ikävöin lukiota, niitä kavereita sieltä ja kaikkia kivoja tapahtumia ja tempauksia.

Käytiin katsomassa Juhon wanhat. Katsottiin ihan hitokseen Skamia ja Sohvaperunoita.

Robinin ja Ari&Ilja Duon keikat.

Maaliskuu

Inhosin vesisadetta. Söin paljon lettuja. 

4Hn kouluttajakoulutuksessa oli mukavaa.

 Luin liikaa fanficcejä, join litrakaupalla teetä ja stressasin ennakkotehtäviä ja elämää yleisesti.

Huhtikuu

Ihan hitokseen partiota.
Juhon 18 vee sukubileet vappuviikonloppuna. Lunta satoi enemmän kuin jouluna ja jutut oli taattua Urpola-laatua :D 

Toukokuu
Kävin HeviSauruksen ja Humavoidin keikoilla.
Pekkiksen kevään valmistuvien päättötyönäyttely Santun ja Loviisan kanssa. Oli best, varsinkin se kavereiden näkeminen ja tyhmät vitsit. 

Ekat pääsykokeet, näissä hengattiin Loviisan kanssa.
Elämäni viimeinen kuvataidekoulukerta, saippuakuplat, leimat naamassa ja kevyt keskiviikkohiprakka parhaiden kuviskavereiden kanssa Dondossa. Kai me jotain lautapeliäkin pelattiin?
Vähän lisää partiota vielä, ekana kesäviikonloppuna. Varsin Höpöä.

Kesäkuu
Kalevauva.fi:n eeppinen levynjulkkarikeikka Juhon kanssa.
Töitä, jopa yllättävän paljon.
Toiset pääsykokeet.
Rock Fest. Vehkalassa ei varmaan koskaan oo ennen sitä ollut niin paljon ihmisiä samaan aikaan, eikä varmaan tuu olemaankaan ennen seuraavia festareita.
Myös hyvin sateinen Helsinkipäivän ilmaiskonsertti, missä piti kattoo vaan The Rasmus, mut lopulta biletettiin jonku Antti Tuiskun yleisössä ihan täysii...

Heinäkuu
On the Rocksin kesäklubi ja Ben Varon.
Tuska. Niin monet hyvät bändit, yllätyskeikkaseuralaiset ja yllättävä, mutta ihan mukava Amoral-vertaistukiterapia jonkun random miehen kanssa Alepakontin jonossa :D
Muusikkobongailu yleisöstä.
Vielä vähän töitä.
Kakkubileet Sarinan ja Idan kanssa. Näissä oli kyllä ihan liikaa ruokaa :D
Perinteiset Urpoloiden grilli-hampurilais-terassijuhlat.
Otso17-partioleiri. Hulluinta sisäpiirilääppää taas aikoihin ja yksi takavuosien lastenohjelma päivitettynä iltaohjelmaksi: "HETKINEEEN, ON OHJELMA LAPSIEEEN--".

Elokuu
Kolmen valtakunnan vaellus lapissa. Rakastuin taas ehkä vähän enemmän Norjaan, viimeistään siinä vaiheessa kun vaelluksen jälkeen ajettiin aamupäivällä ennen takaisin etelään lähtöä käymään Skibotnissa.
KOULU ALKOI. Paljon uusia asioita ja uusia ihmisiä ja ala, jota en ikinä kuvitellut opiskelevani, mutta sopeuduin aika nopeasti.
Myyrmäen taiteiden yö, jossa partioedustin ja katselin keikkoja

Syyskuu
Fuksiaiset oli mahtavat. Seuraavana aamuna väsytti ja meinasin eksyä kouluun laskentatoimen tunnille mennessäni. Samana iltana käytiin Korkeasaaressa Kissojen yössä.
Oli myös taas vaihteeks yhdet extempore-sukubileet, joissa oli kovinkin hilpeä tunnelma.

Lokakuu
Syysonnellisuushöpöilyä, mutta toisaalta ilmassa oli kyllä myös vähän syysmelankoliaa.
Käytiin Sanna-Marin kanssa moikkaamassa Marco Hietalaa (ja suosikkihahmo-Masia) Levykauppa Äxässä.
Muutama päivä myöhemmin näin myös Koivusen pitkästä aikaa We Rock! Heavyrock night-showssa Vanhalla Ylioppilastalolla ja olin siitäkin aika hiton onnellinen.
Koulussa oli ekat tentit ja syysloma jota ei aluksi pitänyt olla. Käytiin Sarinan kanssa Valokarnevaalissa ja Tukholmassa. Risteily oli kyllä hubaa. Ja meidän hytissä oli ikkuna!
Ensilumi satoi sankoin määrin samana päivänä, kun oli M-juna appro.

Marraskuu
Marraskuun alussa juhlittiin Jennin synttäreitä Klaukkalassa ja seuraavana  päivänä lähdettiin Kaljaasi-risteilylle taas Ruotsiin! Hyviä bileitä molemmat.
Anna tuli takaisin Ruotsista ja vietettiin yhtenä iltana hyvä tovi Hesburgerissa kuulumisia vaihtaen
VaMen 60-vuotisjuhlat, sekä niiden jatkot ja jatkojenjatkot.

Saatiin tietää, että TIKTAK TEKEE COMEBACKIN! Ehkä oikeasti vuoden paras musauutinen, kun niitä lopettaneita lempibändejä on tänäkin vuonna kertynyt useampi.

Elisabethin tuparit a.k.a ruokabileet.

Täytin 22.

Joulukuu
Amazing Race-partiokisa, jonka järjestämisen päävastuullinen olin. Kaikesta ennakkostressistä huolimatta kisa onnistui vasrin mainiosti ja osallistujapalaute oli hyvää.
Itsenäisyyspäivä tauotti mukavasti kaiken opiskelustressintäyttämää elämääni ja Suomi täytti vihdoin oikeasti sen 100 vuotta.
Raskasta Joulua aloitti taas mun joulunajan virallisesti, vaikka Helsingin keikka olikin tänä vuonna aiemmin, kuin ennen.
Viimeisten kouluhommien palutusten jälkeen loma alkoi jo joulukuun puolivälissä. Vietin joulukuun
loppupuoliskon illat tehokkaasti töissä Helsingin postikeskuksessa ja oikeastaan nautin siitä kovinkin yksinkertaisesta hommastani aika paljon. Vierailin myös Tuomaanmarkkinoilla, kuuntelin sadoittain joululauluja ja joulufiilistelin yleisesti.

Hyvää uutta vuotta 2018!

Rimpe

Ps. Musahaaste ei nyt ihan lähtenyt niinku oli tarkoitus, mut ehkä tänä vuonna sit!

Chillaillaan kadunkulmilla ja puistoissa

Yhtäkkiä onkin muka jo kesä.
Tää kevään ja kesän vaihde hämmentää mua kyllä joka vuos, vaikka ei kyllä varmaan yhtä paljon kun tällä kertaa. Torstaina oli vielä ihan kylmä ja yhtäkkiä perjantaina oli yli 20 astetta lämmintä. Huhhuh.

No joo, olihan sen jo aikakin alkaa lämmetä ja  ihan hyvään väliinkin tapahtui tämä, koska oltiin viikonloppuna vielä viimehetken retkeilypuuhissa meidän seikkailijoiden kanssa.
Vietettiin reilu vuorokausi majalla Martsarissa, kovin Höpömäisissä tunnelmissa. Tytsyt pääsi mm. kokeilemaan lodjausta ja suunnittelemaan oman Höpö-hahmon, joita johtajat sitten esitti.
Nukuin muuten ekaa kertaa varmaan viiteen vuoteen pressussa, tää oli kyl vaan paljon hienompi, kuin se, joka rakennettiin Annin kanssa Sarasteen lilja-ohjelmassa ihan savu korvista nousten.

Tänään kävin mummilla, pesin ensin sen makuuhuoneen ikkunan ja sit istuttiin pitkään parvekkeella syömässä jäätelöä (melkein litra kahteenpekkaan) ja juttelemassa muunmuassa vastapäisen autohallin katolla pesivistä lokeista ("KIÄÄÄ!") sekä kovasti hämmentävistä kiikarisedästä ja piharouvasta.

Myös Jenni viihdytti mua soittamalla mulle ja kertomalla sen viikonloppuna musta näkemästä unesta, aiheuttaen ehkä suurimman huutonauruhepulin pariin viikkoon. *tähän sellasia suulla tehtyjä pieruääniä*

Tässä blogi-hiljaisen kuukauden aikana oon myös käynyt kahdella melko extempore-keikalla, ensin päästämässä sisäisen jurahevarini valloilleen Lintsillä Hevisauruksen parissa ja muutama päivä myöhemmin helpottelemassa Amoral-ikävääni Humavoidilla (ja erityisesti sillä Nikolla) Tuska-torstain livekarsinnassa.

Viime viikon keskiviikkona sen sijaan oltiin aika haikeissa ja hysteerisissä fiiliksissä, kun mulla ja muutamalla muulla oli elämämme viimeinen kuviskerta, ainakin Vantaan Kuvataidekoulun oppilaina. Itkulta ei vältytty, mutta naurukaan ei ollut mitenkään kiven alla. Saatiin meidän parhaalta kuvisopelta saippuakuplia ja kuvataidekoulun leimat naamaamme. Otettiin varmaan ainakin sata kaverikuvaa ja päädyttiin illan lopuksi hiljaiseen Dondoon (tämä on kuulkaa historiallista, en ehkä ois rikkonut periaatteitani minkään muun syyn takia tai missään muussa seurassa. Enka aio tulevaisuudessakaan tehdä niin)

Heips taas,
Rimppa

Kun muut tytöt lähtee shoppaamaan, sä tahdot lähtee rokkaamaan

Alan olla sitä mieltä, että se vesisateinen maaliskuu oli sittenkin parempi, kuin tää lumi- ja räntäsateinen huhtikuun loppupuolisko. Missä on mun oikea kevät?
Viime vuonna toukokuun alussa oli jo ihan täysi kesä, vaelsin Helsingissä T-paidassa aurinkolasit päässä, söin jäätelöä ja istuin On the Rocksin terassilla odottamassa keikan alkua.
En oikein usko sen toistuvan tänä vuonna, kun toukokuu on jo ensiviikolla ja ulkona näyttää samalta kuin joulukuussa. (Mut oispa silti joku hyvä keikka On the Rocksissa...tai ees jossain)

Viikonloppuna oli tosiaan Partiopamaus. Oli ihan mukavaisaa, erityisesti mun vanhojen vartiolaisten näkeminen, kun ne pitkästä aikaa oli (lähes) kaikki yhtä aikaa paikalla. Toki myös sukulaisryntäys partiomäelle oli tosi jees. Sää ei ehkä ollut se paras mahdollinen, mutta yllättävän paljon kävijöitä silti riitti. Juho osti mulle Robinin levyn kirppikseltä, vaikka mä olin se jonka piti alunperin ostaa sille lahja...

Viimeviikolla käytiin Sarinan kaa vihdoin kattomassa uusi Beauty and the Beast, oli hyvä, suosittelen. Oli taas muka hirvee kiire ehtiä sinne ja mietittiin, miten ihmeessä aina juostaan leffaan ihan hiki hatussa. Ehkä se johtuu vaan siitä että ollaan me.

Tänään kuviksesta kotiin tullessa oli ehkä kevään tähän mennessä mielettömin auringonlasku. Yritin kuvata sitä, mutta satoi taas niin pirusti räntää, että kameran linssiin jäi vaan pisaroita. Eikä kännykkäkamera muutenkaan oikein koskaan taysin tuo eeppisten auringonlaskujen parhaita puolia esille. Pyhpah.

Rimbau

Taivas on oranssi, eikä vielä näy tähtii

Tänään saavutin ekaa kertaa tänä vuonna sen yltiöonnellisen kevätfiiliksen.
Tulin kuviksesta kotiin, kello oli yli puoli yhdeksän mut aurinko oli vasta laskemassa, oli valoisaa ja taivas oranssi.
Jalassa viis vuotta sitten ostetut edelleen ihan sikakivat lappuhaalarifarkut ja uudet neon-oranssit converset.
Radiossa soi Robin, mä käänsin nupit kaakkoon ja lauloin mukana, vaik ääni on vieläkin painuksissa puolentoistaviikon flunssailun takia. Pysäytin auton bussipysäkille ja otin siitä auringonlaskusta valokuvan.

Oon kattonu Netflixistä tällä viikolla mun yhtä kymmenen vuoden takaisista lempisarjoista; Winx Clubia. Hitto miten nostalgista.

Pääsiäisen vietin Kiljavalla partiojohtajan peruskurssilla Annan ja kolmenkymmenenyhden muun yli 18-vuotiaan partiolaisen kanssa. Oli hauskaa, uusia kivoja kavereita, pimeässä metsässä sniikkailua, kouluttautumista, pääsiäismunia, ja aivan liian paljon enemmän tai vähemmän muna-aiheista ihan liian huonoa läppää. Sekä tottakai yksi kappale hyvin epäselviä murhamysteereitä.

Ens viikonloppu vielä partion merkeissä, sit ainakin yks viikonloppu taukoa. Onneks tähän väliin vaan Partiopamaus, alan olla aika kuollu jo.

Bleeding for their art

Tajusin tänään, että kuukauden päästä on toukokuu ja melkein kesäkesäkesä. Ulkona tuoksuu keväältä ja iltapäivällä tullut kaatosade sai mut jotenkin kummasti kovin keväisiin fiiliksiin (vaikka aamulla satoikin myös räntää).

Melkein menin yhteen aprillinpäivä-postaukseen facebookissa, mutten onneks ihan. Tajusin asian puolessavälissä sitä postausta ja sit olin samaanaikaan tyyttyväinen siitä että ymmärsin asian jotakuinkin ajoissa ja hiton vihainen siitä, ettei se ollutkaan oikea juttu. Ois ollut jotakuinkin parasta koko vuonna, jos se ois ollut.

Joo ja sit juhlittiin Nelsun 2vee synttäreitä.

Aiemmin viikolla kävin mm. työhaastattelussa ja kuuntelin pitkästä aikaa Dean Koprin Nightwish-pianocovereita. Lievitin ennakkotehtävästressiä suklaalla ja valtavalla määrällä teetä (ja jätin ne kupit sit vaan lojumaan mun pöydälle) ja totesin nuoren Remus Lupinin olevan ehkä maailman samaistuttavin hahmo. (oon melko varmasti lukenut taas liikaa fanfictionia)

Loppuun saatte taas vaihteeks musahaasteen jatkoa, olkaa hyvät.

Rimppa

* * * * *

Day 6: The song with the highest play count on your iTunes/iPod/mp3 player

Tää oli jokseenkin kinkkinen, koska mulla ei oo pitkään aikaan ollut mitään laitetta, joka näyttäisi biisien soittokertojen määrän, sen jälkeen kun spotifystä loppui kyseinen ominaisuus. Jouduin siis lataamaan last.fm:n ja odottelemaan muutaman viikon, jotta saan sinne edes jonkinlaista dataa mun spotify-kuunteluista
.

Tää biisi on itseasiassa oikeesti vasta toiseks kuunnelluin, mutta koska kolmen viikon kuunnelluin biisi on listattu tässä jo ekana päivänä, laitetaan nyt tämä.



Ja itseasiassa se on muuten tänkin biisin akustinen versio mitä oon oikeesti kuunnellu aika paljon, mut tää on melkein yhtä hyvä. Sitä akustista ei löytyny youtubesta, sori siitä.

Day 1: Your favourite song today / Day 2: Your favourite song of all time / Day 3: Favourite song with a color in the title / Day 4: Another top five favourite song (different from 1 and 2) / Day 5: A song that you listen to when you travel / Day 6: The song with the highest play count on your iTunes/iPod/mp3 player / Day 7: Favourite cover version of a song (from YouTube) / Day 8: Another top five favourite (different from 1, 2, and 4) / Day 9: A song that reminds you of your childhood / Day 10: Opening theme song for a series based on your life / Day 11: Your least favourite song / Day 12: A song you always look for on jukeboxes / Day 13: a song by your favourite band / Day 14: The first song you heard by your favourite artist / Day 15: Your favourite female vocal song / Day 16: A song that makes you happy / Day 17: Favourite love song / Day 18: Your favourite music video / Day 19: A song by one of your top five favourite bands (different from 13) / Day 20: A song that reminds you of your most recent ex-boyfriend/girlfriend / Day 21: Most Australian-sounding song (one that reminds you of down under) / Day 22: Another song from a top five favourite band (different from 13 and 19) / Day 23: A song that you would sing on an audition for American Idol / Day 24: A song you like from a musical or from a children's movie / Day 25: Oldest song you love / Day 26: A song that you absolutely despise / Day 27: The first song you ever heard (that you still listen to regularly) / Day 28: Your favourite male vocal song / Day 29: A song that makes you sad / Day 30: A song from your favourite movie

Maasta tahdon kengät irrottaa ja piirtää taivaalle viivaa

Katoin yks päivä mun levyhyllyä ja totesin, että yli puolet niistä bändeistä joiden levyjä omistan, ja joista siis oikeesti tykkään, on lopettaneet toimintansa tai tauolla.
Saan varmaan jonkun hermoromahduksen, jos vielä yksikin oikeasti mun lempibändeihin luettava yhtye ilmoittaa vuoden sisään lopettavansa.
Huolestuin ja heräsin todellisuuteen, joka sanoi mulle, että tarvitsisin todellakin uusia bändejä joita kuunnella. Koska kenen keikoille mä kohta enää meen jos mun kaikki lempibändit on lakanneet olemasta?

(Tän takia pitäis ehkä mennä lauantaina sinne Virgin Oiliin keikalle, vaikka sit yksinkin. Jos vaik innostuisin jostain uudesta bändistä. Mut okei koska Humavoid ja Niko on siellä...)

Toisaalta oon aika varma, että tää Anssi Kelan uusin levy, jonka vihdoin lainasin kirjastosta (vaik oon toki kuunnellu sitä spotifystä jo paljon aiemminkin...) on ehkä parasta pitkiin aikoihin.

Oon yrittänyt raapia Metropolian graafisen suunnittelun ennakkotehtävia kasaan. Esseetehtävä oli vielä aika helppo nakki, teksti vaan tuli ulos. Mut sit on ne missä oikeesti pitäis todistaa jotain ja vaikka toinen niistäkin on oikeesti aika helppo ja yksinkertanen, on vaan niin hiton vaikeeta välillä tarttua siihen toimeen, ottaa se kynä käteen ja piirtää. Ja nyt panikoin jo, että jos en saakaan niitä ajoissa valmiiks.

Sit ois samaan aikaan tehtävänä viel joku tuhat partioasiaakin ja motivaatio kaikkeen pyöreä nolla, voi kumpa voisin vaan maata lattialla lukemassa Harry Potter-ficcejä ja kuuntelemassa musiikkia vailla huolen häivää niin oisin onnellinen.
Ens viikon jälkeen ehkä onneks helpottaa vähän, toivottavasti?

Huomenna meen työhaastatteluun paikkaan, jonne olin jo unohtanut hakeneeni.

Rimpe