Sataa, sataa ropisee...

Heippaaaaaaa!

Nyt jos vihdoinkin kirjoittasin jotain oikeeta asiaa pitkästä aikaa.

En oikee tiiä mistä alottaisin. Joo, nyt on koeviikko ja blaablaablaa, mut ei teitä kiinnosta lukee mitään jostain tylsästä koulusta, eikä mua kiinnosta kirjottaa siitä.

 Jos vaikka alottaisin tän siitä kuinka oltiin Annan kaa viime viikonloppuna Käpiksellä äitiviikonlopussa tekemässä ruokaa retkeilemään tulleille partiolaisten äideille.

Kivaa oli ja ruokakin oli ilmeisesti kaikkien mielestä hyvää. Tosin saatettiin aiheuttaa niille äideille jotain traumoja meijn musiikki valinnoilla, koska soittolistalla oli kaikkea Leevi and the Leavingsista HeviSauruksen kautta Nigthwishiin...;) Ja oli meijän huonot inside-vitsitki aika traumauttavia, jos joku niistä sattui niitä kuulemaan. "Äitien tekemää."

Oisin halunnu laittaa tahän vielä jonku yhen kuvan missä oon ite, mutta mun kamerasta ei jostain kumman syystä löytynyt yhtäkään julkaisukelposta. Joko olin niissä tosi jäinen tai sit näytin paksulta mieheltä. Annalta ehkä löytyis pari hyvääki, ruinatkaa siltä.

Sitten, öö-öö, miks must tuntuu siltä, että nää kaikki asiat liittyy nyt viime viikonloppuun? Ehkä siks eittei viime viikolla tapahtunu mitään erikoista. 

No mut joka tapauksessa, viime perjantaina pääsin myös vihdoin vähän kuvailemaan Alba-vauvelia. Kuvat on tosin pimeitä ja tommosia tyhmiä sisiäkuvia, mutten oo vielä kerennyt kuvailla hauvelia ulkotiloissa muuta kuin filmikameralla. Se taas johtuu siitä, että olen tyhmä, kun en pidä kameraa aina mukana ja siitä, että naskalihampainen kaveri on ollut Jennillä vasta 2 tai 3 viikkoa. En muista.

Viime perjantai oli muutenki eläinten täyteine päivä, koska meijän piha muistutti lähinnä jotain eläintarhaa. Siellä hengaili kaksi kappaletta ylemmän kuvan kavereita, sekä toi, joka roikku tuol puussa.

Tänään oon yrittäny tasapainotella kokeisiin lukemisen ja vapaa-ajan kanssa, etten tulis iha sekopäiseks niistä koulukirjoista. Aamupäivällä kavin moikkailemassa äskeistä koiruutta ja äsken vähän kuvailemassa ulkona syksyä. Ja nyt kirjotan tätä. Kohta täytyy taas palata joko espanjan tai matikan kirjan pariin, vaikkei kyllä yhtään kiinnostais.

Ehkä lopettelen pikkuhiljaa, kiitos ja kumarrus.

Rimpsu

P.S. mun kamera pitäis vissis nyt vihdoin viedä sinne huoltoon. MITÄ TÄMÄ ON OLEVINAAN??

PPS. Nyt tuol ulkona alko ihan järkyttävä kaatosade. Siitä otsikko.

Nyt syttyy toinen hännänpää...

Se on täällä taas. Ei ihan samanlaisena tosin, kuin mitä siihen on totuttu, mutta kuitenkin. Siitä tais joskus vahingossa kehittyä vähän niinkuin mun altteri vaikkei pitänytkään.

 No joka tapauksessa, siinä se nyt on. TADAA...

 



 

Meinasin kuolla ton hännän kanssa, kun duunailin jotain liukuvärjäyksen tapaista. Ehkä se on nyt ihan hyvä. Tylsä gimppitausta, en jaksanut enkä kerennyt mitään erikoisempaa. Saa kelvata teille.

Myöhemmin tulossa ehkä 2. versio varjostusten ja enemmän panostusta saaneen taustan kanssa.

Nyt menen lukemaan kokeisiin.

 

Huomenna saatte ehkä lisää tekstiä oikein OIKEIDEN kuvien ja asioiden kanssa. Ehkä jopa pari kuvaa Alba-neidistä...;)

 

Rimpe

Kun syksysateet alkaa, laitan kumpparit jalkaan, mut vielä vilja vihreänä kasvaa...

Syyskuu. Maailma on täynnä punertavan, oranssin, keltaisen ja vaaleanruskean eri sävyjä. Ja sitten on vielä kesän jäljiltä syvänvihreät nurmikot ja vielä suurinosa lehdistäkin. Ja kirkkaan sininen, pilvetön syystaivas. Ärsyttää etten oo kerenny vaellella ympäriinsä kuvailemassa jumalattoman kaatosateen jäljiltä kuivuvaa aurigonpaisteista kaupunkia. Vielä enemmän ärsyttää että mulla oli viikonloppuna mökillä mukana ainoastaan filmijärkkäri ja mustavalkofilmi. Sinne jäivät kaikki ihanat värit.

Piirtämiseenkin ois ihan hirvee hinku ja haluisin vaan kaivaa mun piirtopöytävauvan laatikostaan ja toteuttaa kaikki päässä jo miljoona vuotta pyörineet ideat ja vanhat, alunperin paperille piirretyt luonnokset, MUTTA KUN EN KERKEÄ! Vitsi ootan et tulee syysloma, koska sitte oikeesti pistän tuulemaan.





Joku iki-ikivanha susipariskunta jonka löysin koneelta kuvapulaan.



Ei vitsi, mulla on sellasia asioita joista oisin tänne halunnu kirjotella, joku miljoona rästissä, mut nyt sit vihdoinkin ku pääsen koneen ääreen niin että saan tän auki, en muista niistä enää yhtäkään.

Ehkä siirryn suoraan viime loppuviikkoon ja muihin ajankohtaisempiin juttuihin.

Perjantaina käytiin koululiikan kaa kahvakuulailemassa ja illalla oli Idan 17vee partyt. Syötiin ja syötiin ja...syötiin. Suurta hupia aiheutti umpijäässä oleva frödingen pakastemansikkakakku. " Sulata jääkaapissa 5 tuntia ja huoneenlämmössä 3 tuntia--". Hyvä kun sen älyää vasta sitten ku on aika syödä kakkua. No, ei muuta kuin mikroon sulamaan. Ei se hirveen hyvää kyllä ollu, mutta ihan syötävää...;D

Sit mä lähin sielt ihan liian aikasin, koska piti lähteä mökille, kun muut jäi vielä pilettämään ja kuuntelemaan yleisön pyynnöstä huolimatta HeviSaurusta Annan johdolla.

Mökillä ei ollu mitään kovin kummoista, lähinnä tein miljoonia läksyjäni ja suunnittelin ens viikon partioretkeä, jonka kohde on siellä, siis mökillä.

Eilen tultiin kotiin perttulan kautta kotiin ja kuulin jymyjutun jota multa oli pimitetty viime tiistaista saakka. Jennille tulee uus koiranpentu perjantaina. AAAAA, se on ihan ylisöpi kuvien perusteella vaikkei kuitenkaa ihan vedä vertoja Dori-rakkaan söpöydelle kun se oli pentu... Koska mitään ton sulosempaa en oo koskaan nähny, kattokaa vaikka!

tääkin on vanhavanha. toki kyllä älysitte sen itsekin...

Tänään käytiin koulun kaa kiipeilemässä, oli kivaa, voisin mennä joskus toistekin. Mut miksi ihmeessä Tapanilaan on niin vaikea mennä? Ihan mikä julkinen kulkuväline vaan onkin, sitä pitää vaihtaa kesken matkan...Ja aikaa kuluu julmetusti.

AINII, ja sit se ehkä päivän isoin juttu. ME SAATIIN LIPUT SINNE NIGHTWISHIN IMAGINAERUM-LEFFAN MAAILMAENSIILTAKEIKALLE! Huijui, vitsi ku siihen on viel nii pitkä aika ku en oikee malttais oottaa....;)

Nyt oon saanu mun isoimmat asiat pois päiväjärjestyksestä ja kirjottanu jotain turhanpäivästä aamuluettavaa sille yhdelle tyypille, joka sitä eilen ruinasi...;)

Rimppa