Tiiättekö, tykkään ihan hirveesti talvesta. Etenkin tästä joulua edeltävästä ajasta. Rakastan tota tollasta kaamosajan aurigonpaistetta. Oranssia, joka värjää taivaan ja lumen persikan väriseks. Tykkään kiristyvästä pakkasesta. Lumesta ja lumisateesta. Mua ei haittaa yhtään se että valoisa aika vaan vähenee joulua kohti mentäessä ( vaikka nyt se vissiin kyllä taas lisäänyy, kun eilen oli talvipäivän seisaus?). On kiva kävellä koulusta kotiin hämärässä, lumisateessa, katulamppujen valossa. Tyksin jouluvaloista, ja ne näkyy parhaiten kun on pimeetä. Oon hämäräeläin, sekä kesällä että talvella.
Ja nyt iha viimesen viikon aikana mun onneliseks tekemisestäni on huolehtineet joulukuusikauppiaat. Ne ei voi tietää mitenkään, miten mä, tai kukaan ylipäätään, voi tulla niin onnelliseks siitä, että ne vaan seisoskelee niiden puittensa kanssa kauppojen edessä ja tekee työtään. Vaikka mä en edes osta joulukuusta niiltä, ne silti kohottaa mun joulutunelmaa huomattavasti.
Eilen oli 21.12.2012 eli se paljon puhuttu Mayjojen maailmanlopun päivä. No, mitäänhän ei tietenkän tapahtunut, mutta pidettiin silti kavereiden kanssa "Maailmanlopun leffailta", ihan vaan varmuuden vuoksi. Katottiin Lumikki ja metsästäjä ja kun mä poistuin kiireitteni vuoksi seittemältä, nää jäi vielä kattoo ainaki 2012, joka toki tuli illalla teeveestäkin.
Eilen oli myös mun eka lomapäivä. Koulu loppui torstai iltana koulun perinteisiin Puurojuhlaan ja yömessuun. Se tunne, kun katot koulusi miesmaikkoja tanssimassa balettia lavalla... Viime viikko oli muutenki mun osalta varsin villi. Tiistaina ja torstaina mulla oli kunnon ylivilkkaus-ninja-hepuli-päivät. Takaraivossa vaan hakkas että loma alkaa torstaina. Ja sit mä vaan hypin seinille...;)
Nyt voisin lähteä koristelemaan tota kuusta. Että se olis nyt moikka.
Nii joo, ja
HYVÄÄ JOULUA!!
AAAAAHHHHHH, mikä ihana tunne. Koe-viikko loppu mun osalta tänään, ja huomenna enää palautukset. Meen siis kouluun 12.15. Ja sit on viikonloppu, jona mun ei tarvi uhrata ajatustakaan koululle. Koska jakso on loppu eikä seuraava oo vielä alkanu.
Jos vaikka saisin taas tehtyy kaikkii keskeneräsii piirustuksii loppuun. Ja sit voisin taas pitkästä aikaa koskea myös mun kameraan ja ottaa paaaaaljon kuvia, koska TALVI ja LUMI <33333
Rakastan sitä, että lumi valaisee niin paljon eikä oo vaan sitä harmaata pimeetä aina vaan.
Mulla oli maanantaina synttärit. 17 vee ;) Mitään hulluja pileitä ei viel oo ollu, mutta eiköhän sieltä joku lautapeli-ilta vähintään oo tulossa, koska ihan oikeesti, kattokaa mitä sain Annalta lahjaks.
Jooo, on se HeviSaurus-lautapeli. Oisitte nähny mun ilmeen ku kaivoin ton sieltä paketista.
Koko lahjavuori.
Tiistaina oli ehkä kiireisin päivä noin tuhanteen vuoteen. Mentiin nimittäin hissankurssin kaa Tampereelle museoon kattomaan muumioita. Siis Tampereelle. Vantaalta. Okei, kiva reissu se oli. Muumiot siistejä, ja kaikki muutki näyttelyt mitä siellä Vapriikissa oli ja junamatkoilla sain luettua kivasti ussan kokeisiin.
Kun päästiin takas Helsingin päähän, suunnattiin vielä Sanna-Marin kaa kuonomme kohti Levykauppa Äxää, ja AlaValA nimisen bändin ilmaista ja melkein akustista minikeikkaa.
Semmonen bändi. Kyseessähän ovat siis Tiktakistakin tunnetut Emppu ja Noora sekä Amoralin toinen kitaristi Masi Hukari. Mukana myös Tyko Haapala joka on pyörinyt vähän siellä sun täällä, tosin en tarkkaan tiedä missä. Ihan oikeesti, en tiiä miten on mahollista, että mun kaikkien aikojen lempibändit on onnistunu fuusioitumaan tolleen.
Sori, en oo kirjottanu taas miljoonaan vuoteen vaik mul ois ollu vaikka mitä asiaakin. Mut en vaan oo kerenny.
Yks niistä asioista miks mun on pitäny kirjottaa, on tää.
Kyllä, se Nightwishin Imaginaerum-leffan maailmanensi-ilta 10.11. ja sitä edeltänyt keikka.
Oli ihan superhyvä. Tai lähinnä keikka, leffa ois voinu olla parempikin. Liian vähän Nightwishia itseään ja liian vähän niiden oikeita biisejä. Mutta väliaikainen laulaja Floor Jansen oli kyl hyvä. (Ja kysymys kuuluu miksi keskustelin aiheesta tätini kanssa? Se kun ei vaikuta oikeen siltä että kuuluisi kyseisen bändin fanikohdetryhmään...)
Sit tiistaina kun kävin mun hoitokoiralla Cipolla, mietin siinä hämärässä tihkusateessa tallustellessani sitä, miten paljon mun ja sen kommunikaatio ja esimerkiksi ulos lähteminen on helpottunut syksyn aikana. Ennen Cipo piti melkein kantaa ulos talosta tai huijata taka-ovesta pihalle ja repiä väkisin ulos portista. Nyt se rynnii päätäpahkaa ovelle kun sille näyttää hihnaa tai pantaa. Oon vissiin syöttäny sille tarpeeks nameja syksyn mittaan...;) Tosin sisään se ei vieläkään haluis mennä vapaaehtoisesti, sinne edelleen huijaan sen kepillä tai namilla tai kierrätän takaovesta.
Perjantaina alkaa koe-viikko ja sit mulla on lauantainakin koe. AAAAAARGH! Ekana on kaikenlisäks ruotsin koe enkä mä yhtään osaa ruotsia, siitä huolimatta että sain suomeks kirjotetusta tiivistelmästä 9 kymmenestä pisteestä. Silti, sen sijaan et oisin tänään menny kotiin koulun jälkeen lukemaan kokeisiin, lähdettiin äitin kanssa kattomaan mulle wanhojen mekkoa. Ja sieltähän se löysikin tiensä kotiin, nätti tummansininen puku.
Käytiin sunnuntaina Annan kaa vihdoinkin sillä kauan odotetulla ja suunnitellulla Helsingin kuvailukierroksella. Alotettiin Pasilan aseman Hesestä ja päädyttiin erinäisten mutkien kautta keskustaan Mäkkiin ja sitä kautta takaisin kotiin.
Löydettiin kaikkii siistei paikkoja ja oltiin välillä vähän epätietoisia sijainnistamme, tai ehkä lähinnä siitä, mikä suunta on oikea.
Nää oli ehkä maailman kaikkeuden cooleimmat graffitit, varsinki toi peurajuttu ja ne oli ehkä yhessä maailman siisteimmässä paikassa. Kuinka moni tietää, että ihan Pasilan keskustassa on jotain noin hienoa?
Ensin oltiin vähän epätietoisia sijainnistamme, ja sit yhtäkkiä oltiinki muka taas Lintsillä? Se oli siisti, mutta vähän pelottavaki hiljasena, kylmänä ja autiona, vaikka oli nätti päivä.
Istuttiin tos kalliolla, kateltiin junia, syötiin leipää ja keskusteltiin siitä, miten tavallaan ärsyttävää on, kun Haloo Helsinki! on tehnyt biisin niin monesta Helsingin paikasta. Tai ainakin niissä melkein kaikissa mainitaan joku paikka. Ja sit soi päässä kun menee sinne paikkaan...
Miten hyvää voi kaakao olla kun on koko päivän vaellellut ympäri Helsinkiä pikkupakkasessa?
Tässä on nyt sitten kahen päivän postaukset, koska en kerenny eilen julkasta tota toista...;) 26.10.2012
Siis mitä tää on, ei oo viel edes Marraskuu ja ensilumi sato tänään? Mun sisäinen kello siirty aamulla noin kuukaudella eteenpäin, ja yhtäkkiä huomasin miettiväni koko ajan, että missä mun suklaajoulukalenteri on...;)
Kävin tänään katsomassa Sanna-Marin uutta koiranpentua, novascotian noutaja Lunaa. Ylisöpö pehmeä ja pörröinen oranssi pikkupiraija. Kirjaimellisesti, koska neiti roikkui lähes koko ajan jossakin pienillä terävillä naskali-pentuhampaillaan, joita sai olla irrottamassa milloin flanellipaidan hihasta, milloin sukasta tai sormestaan... Mulla oli kamerakin mukana, ja oisin voinu ottaa siitä kuviakin, mutta yllätysyllätys, unohdin.
Tehtiin me Sanna-Marin kanssa muutakin kuin pallutettiin pentua. Pelattiin singstaria, syötiin Domino-keksejä, seikkailtiin internetin ihmeellisessä maailmassa ja muuta yhtä luovaa.
Huomenna luvassa partiota, Laten Laukka niminen partiotaitokilpailu, jonka pääpalkintona on kisamatka Tanskaan tai Norjaan. Aijotaan olla hyviä ja voitaa se.;D Varokaa vaan kaikki lälläripartiolaiset. Me ollaan tosissaan.
Vuos sitte mulle kuului tätä. <3 Onko siitä muka jo vuos?
27.10.2012
Tänä aamuna vuorossa oli jäätävän aikainen herätys, puolituntia aikaisemmin kuin kouluaamuina. Iso lautasellinen kaurapuuroa ja paniikinomainen loppujen tavaroiden haaliminen kasaan ja reppuun sullominen. Kävely toimistolle. Automatka Luukkiin kisapaikalle. Odottelua ja lämpimänä pysyttelyä. Aloitusrasti, 6 pistettä ja varsinainen kisan alku.
Ärsytti, ettei kamera mahtunut mukaan. Okei, vaikka ois mahtunuki, nii en kyl ois ottanu sitä, mutta kun siellä oli niin kaunista. Se kun kaikki kasvit ja muutkin asiat kimaltaa pakkasyön jäljiltä kuuraisiana aamuauringossa...<3
1. rasti, EA, meni ihan jees, löydettiin jopa paikalle, toisin kuin muutamat muut.
2. rastilla piti tunnistaa yli lentäviä eläimiä, kiva ja helppo rasti.
3. rasti oli ruokarasti, joka meni sekin ihan hyvin, tosin muuttui meijän osalta puolittain ea-rastiksi sen jälkeen kun olin raastanut raastinraudalla peukalooni ja verta tuli pienestä haavasta tuhottoman paljon.
4. karttamerkit, koordinaatit ja pisterastit. Karttamerkit meni hyvin, koordinaateista en oo yhtään varma, ja pisterastit jäi metsään, eli ei löydetty.
5. Rakennettiin mini-jätkänkynttilä. Kesti tuhottoman kauan, mutta saatiin valmiiksi.
6. Kamina. No, ainaki saatiin säälipisteitä, kun se ei oikein ottanut syttyäkseen.
Maali: Älytehtävät, joista saatiin ainoina koko päivänä täydet pisteet.
Se, että päästäänkö ulkomaille, on vielä auki, mutta hauskaa oli. Ja tulipa päivä vietettyä. Tosin kilpailu jonka piti loppua noin kolmelta kestikin noin seitsemään. Joku oli laskenut ajan VÄHÄN väärin....: /
Terve taas. Oon ilmeisen huono bloggaa, koska tää postausten väli aina venyy ja venyy ja venyy. Ehkä kuitenki annatte sen mulle anteeks.
Viime perjantaina pidettiin kaikkien tyyppejen kaa Idalla vaatteidenvaihtopäivä. Juoruttiin, tilattiin pizzaa ja hajoiltiin maailman tyylikkäimmille muoti-asukokonaisuuksille samalla kun pengottiin sitä keskelle Idan olohuonetta noussutta vaatevuorta.
Illemmalla samana iltana lähdin ensin hengaamaan salaiseen paikkaan kahden salakaverini kanssa ja vielä myöhemmin (tai miten se nyt ottaa, saattoi se olla jo seuraavan aamun puolella...) lähdimme tekemään vielä salaisempia juttuja pimeään metsään... Mukavaa oli ja mulla on siitä asti soinu päässä auttamattomasti "...Mun sy-sy-sydämestä puuttuuu palanen ja uu-uu se on sun näköinen..."
Anna on lampunhenki.
Viime viikonloppu ei ollu mitenkään ihmeellinen, lähinnä siksi että puolet lauantaiasta elin vähän ku horroksessa koska vähän väsytti tietyistä syistä. Katottiin Jennin kanssa Disney-leffoja.
Sitte tiistaina oli tän viikon vika koulupäivä, koska syysloma, ja käytiin illalla Lintsillä Valokarnevaalissa viettämässä Sanna-Marin viikkoa aiemmin olleita 18v. synttäreitä. Oli ihan tosi muksaa ja tosi nättiä kun oli hämärää ja ne kaikki värikkäät valot oli päällä ja kaikkee. Kiepissä oli ihan paras laitemies, joka totes Annalle ja Idalle, että " Tervetuloa kaikki (kaksi) kieppiin kieppumaan..." ja sitte vielä jotain "...jos ei vielä ollu tarpeeks hurjaa niin menkää tohon Hiphopiin niin ____ pompottelee teitä mielelään..." Ja sit se lauleli yksinää siihe mikkiinsä.:D
Pikajunassa laulettiin Annan kaa HeviSaurusta ja viihdytetiin kanssamatkustajia. Salamassa samainen neiti säikähti kummitusta ja kiljaisi harvinaisen kovaa. Päästii illan vikaan vuoristorata-kierrokseen ja sit taas vähä laulettiin, täälä kertaa Nightwishin Last ride of the dayta. Siitä otsikko.
Pari viikkoo sitte kuvailin Jennin pyynnöstä Albista. Vihdoinki kunnolla ilkona ja hyvässä valossa. Pääsin myös vihdoin piirtämään ja purkamaan ylimääräistä luovuuttani, mutta ykskään niistä piirustuksista ei oo vielä julkasukunnossa...
Nyt jätän teidät hetkeksi rauhaan, ehkä kuulette musta vielä tän viikon aikana...;)
Riima
P.S. Biisien suomentaminen google kääntäjällä on ehkä maailman parasta hupia.
Kattokaa nyt tätäki. Pimeysonlaskussatällätielläpäätin ottaa Mutta piantuleehetkipaljasten Lopultajoudunmaksamaan Minunvirhe
Nyt jos vihdoinkin kirjoittasin jotain oikeeta asiaa pitkästä aikaa.
En oikee tiiä mistä alottaisin. Joo, nyt on koeviikko ja blaablaablaa, mut ei teitä kiinnosta lukee mitään jostain tylsästä koulusta, eikä mua kiinnosta kirjottaa siitä.
Jos vaikka alottaisin tän siitä kuinka oltiin Annan kaa viime viikonloppuna Käpiksellä äitiviikonlopussa tekemässä ruokaa retkeilemään tulleille partiolaisten äideille.
Kivaa oli ja ruokakin oli ilmeisesti kaikkien mielestä hyvää. Tosin saatettiin aiheuttaa niille äideille jotain traumoja meijn musiikki valinnoilla, koska soittolistalla oli kaikkea Leevi and the Leavingsista HeviSauruksen kautta Nigthwishiin...;) Ja oli meijän huonot inside-vitsitki aika traumauttavia, jos joku niistä sattui niitä kuulemaan. "Äitien tekemää."
Oisin halunnu laittaa tahän vielä jonku yhen kuvan missä oon ite, mutta mun kamerasta ei jostain kumman syystä löytynyt yhtäkään julkaisukelposta. Joko olin niissä tosi jäinen tai sit näytin paksulta mieheltä. Annalta ehkä löytyis pari hyvääki, ruinatkaa siltä.
Sitten, öö-öö, miks must tuntuu siltä, että nää kaikki asiat liittyy nyt viime viikonloppuun? Ehkä siks eittei viime viikolla tapahtunu mitään erikoista.
No mut joka tapauksessa, viime perjantaina pääsin myös vihdoin vähän kuvailemaan Alba-vauvelia. Kuvat on tosin pimeitä ja tommosia tyhmiä sisiäkuvia, mutten oo vielä kerennyt kuvailla hauvelia ulkotiloissa muuta kuin filmikameralla. Se taas johtuu siitä, että olen tyhmä, kun en pidä kameraa aina mukana ja siitä, että naskalihampainen kaveri on ollut Jennillä vasta 2 tai 3 viikkoa. En muista.
Viime perjantai oli muutenki eläinten täyteine päivä, koska meijän piha muistutti lähinnä jotain eläintarhaa. Siellä hengaili kaksi kappaletta ylemmän kuvan kavereita, sekä toi, joka roikku tuol puussa.
Tänään oon yrittäny tasapainotella kokeisiin lukemisen ja vapaa-ajan kanssa, etten tulis iha sekopäiseks niistä koulukirjoista. Aamupäivällä kavin moikkailemassa äskeistä koiruutta ja äsken vähän kuvailemassa ulkona syksyä. Ja nyt kirjotan tätä. Kohta täytyy taas palata joko espanjan tai matikan kirjan pariin, vaikkei kyllä yhtään kiinnostais.
Ehkä lopettelen pikkuhiljaa, kiitos ja kumarrus.
Rimpsu
P.S. mun kamera pitäis vissis nyt vihdoin viedä sinne huoltoon. MITÄ TÄMÄ ON OLEVINAAN??
PPS. Nyt tuol ulkona alko ihan järkyttävä kaatosade. Siitä otsikko.
Se on täällä taas. Ei ihan samanlaisena tosin, kuin mitä siihen on totuttu, mutta kuitenkin. Siitä tais joskus vahingossa kehittyä vähän niinkuin mun altteri vaikkei pitänytkään.
No joka tapauksessa, siinä se nyt on. TADAA...
Meinasin kuolla ton hännän kanssa, kun duunailin jotain liukuvärjäyksen tapaista. Ehkä se on nyt ihan hyvä. Tylsä gimppitausta, en jaksanut enkä kerennyt mitään erikoisempaa. Saa kelvata teille.
Myöhemmin tulossa ehkä 2. versio varjostusten ja enemmän panostusta saaneen taustan kanssa.
Nyt menen lukemaan kokeisiin.
Huomenna saatte ehkä lisää tekstiä oikein OIKEIDEN kuvien ja asioiden kanssa. Ehkä jopa pari kuvaa Alba-neidistä...;)
Syyskuu. Maailma on täynnä punertavan, oranssin, keltaisen ja vaaleanruskean eri sävyjä. Ja sitten on vielä kesän jäljiltä syvänvihreät nurmikot ja vielä suurinosa lehdistäkin. Ja kirkkaan sininen, pilvetön syystaivas. Ärsyttää etten oo kerenny vaellella ympäriinsä kuvailemassa jumalattoman kaatosateen jäljiltä kuivuvaa aurigonpaisteista kaupunkia. Vielä enemmän ärsyttää että mulla oli viikonloppuna mökillä mukana ainoastaan filmijärkkäri ja mustavalkofilmi. Sinne jäivät kaikki ihanat värit.
Piirtämiseenkin ois ihan hirvee hinku ja haluisin vaan kaivaa mun piirtopöytävauvan laatikostaan ja toteuttaa kaikki päässä jo miljoona vuotta pyörineet ideat ja vanhat, alunperin paperille piirretyt luonnokset, MUTTA KUN EN KERKEÄ! Vitsi ootan et tulee syysloma, koska sitte oikeesti pistän tuulemaan.
Joku iki-ikivanha susipariskunta jonka löysin koneelta kuvapulaan.
Ei vitsi, mulla on sellasia asioita joista oisin tänne halunnu kirjotella, joku miljoona rästissä, mut nyt sit vihdoinkin ku pääsen koneen ääreen niin että saan tän auki, en muista niistä enää yhtäkään.
Ehkä siirryn suoraan viime loppuviikkoon ja muihin ajankohtaisempiin juttuihin.
Perjantaina käytiin koululiikan kaa kahvakuulailemassa ja illalla oli Idan 17vee partyt. Syötiin ja syötiin ja...syötiin. Suurta hupia aiheutti umpijäässä oleva frödingen pakastemansikkakakku. " Sulata jääkaapissa 5 tuntia ja huoneenlämmössä 3 tuntia--". Hyvä kun sen älyää vasta sitten ku on aika syödä kakkua. No, ei muuta kuin mikroon sulamaan. Ei se hirveen hyvää kyllä ollu, mutta ihan syötävää...;D
Sit mä lähin sielt ihan liian aikasin, koska piti lähteä mökille, kun muut jäi vielä pilettämään ja kuuntelemaan yleisön pyynnöstä huolimatta HeviSaurusta Annan johdolla.
Mökillä ei ollu mitään kovin kummoista, lähinnä tein miljoonia läksyjäni ja suunnittelin ens viikon partioretkeä, jonka kohde on siellä, siis mökillä.
Eilen tultiin kotiin perttulan kautta kotiin ja kuulin jymyjutun jota multa oli pimitetty viime tiistaista saakka. Jennille tulee uus koiranpentu perjantaina. AAAAA, se on ihan ylisöpi kuvien perusteella vaikkei kuitenkaa ihan vedä vertoja Dori-rakkaan söpöydelle kun se oli pentu... Koska mitään ton sulosempaa en oo koskaan nähny, kattokaa vaikka!
tääkin on vanhavanha. toki kyllä älysitte sen itsekin...
Tänään käytiin koulun kaa kiipeilemässä, oli kivaa, voisin mennä joskus toistekin. Mut miksi ihmeessä Tapanilaan on niin vaikea mennä? Ihan mikä julkinen kulkuväline vaan onkin, sitä pitää vaihtaa kesken matkan...Ja aikaa kuluu julmetusti.
AINII, ja sit se ehkä päivän isoin juttu. ME SAATIIN LIPUT SINNE NIGHTWISHIN IMAGINAERUM-LEFFAN MAAILMAENSIILTAKEIKALLE! Huijui, vitsi ku siihen on viel nii pitkä aika ku en oikee malttais oottaa....;)
Nyt oon saanu mun isoimmat asiat pois päiväjärjestyksestä ja kirjottanu jotain turhanpäivästä aamuluettavaa sille yhdelle tyypille, joka sitä eilen ruinasi...;)
Moi. Mun on ollu tarkotus kirjottaa ehkä noin sata kertaa, mutta koska koulu, jota sitäkin on käyty jo huima viikko, ja mun ah niin kiireinen elämäni ( joo okei, syön ja nukun ja sita taas syön ja katon vähä teeveetä ja oon pari tuntii koulussa ja sita taas nukun...eiku...), nii etten sit oo kerenny.
Mut siis oon mä tehny oikeitaki asioita. Esimerkiksi lauantaina oli rakkaan serkkuni Jennin häät, ja niissä vierähtikin sitten melkein koko lauantai. Hyvää, siis OIKEESTI hyvää ruokaa, paljon sipsiä ja limua (siis eihä me juotu Juhon ja Tommyn kaa kolmistee ku 3 puolentoist litran pulloo pommakkii ja kaks samanlaista cokista...), söpöjä pikkulapsia, ja tietysti iha mahtava hääpari. Mul on koneel pari iha mainioo kuvaa mis Jenni näyttää mulle hääpuvussa kieltä, mutta niitä en kyllä tähän laita.
Sit eilen olin ekaa kertaa kesän jälkeen mun hoitokoiran Cipon luona. Voi vitsi se oli ihana, tuli mua ovelle vastaan vaik ei yleensä tuu ja tuli istumaan mun syliin ku istun lattialle. Siinä se sitte istu tyynen rauhallisesti ku mä halata rutistin sitä pitkään ja hartaasti ja aika kovaakin. Ihmettelen ettei se alkanu pistää vastaan. Sit ku vapautin sen vihdoin halista se lösähi makuulle siihen mun syliin ja alko vaatia rapsutuksia. Heittelin sille palloa niiden takapihalla ja käytin puolentunnin korttelinkierto minilenkillä. En muista millon mul ois ollu sen kaa noin kivaa, mut ehkä mul on vaa niin koirapula ja ikävä että minkä tahansä koiran kanssa puuhailu ja "koiraterapia" oli tarpeen...
Voi aawww ku se rapsuttaa...<3
Okei, kello alkaa olee nyt sen verran että mä voisin painuu pikkuhiljaa nukkumaan, jos sitä huomenna vaikka jaksais nousta ennen ku kello on 7:25...:) Öitä!
Rimbu
Ainii herranjestas, Annasta tulee partiolainen...;D Ups, nyt spoilasin jos luette Annan blogia. Sori.
AAAAAAAAAAA, viimenen lomapäivä. Sen kunniaksi aattelin tehä kesäloma-fiilistely postauksen. Siis mikä oli parasta mun kesässä.
Lapin reissut. Henkeäsalpaavan kauniit maisemat. Tyyni järvi ja auringonlasku.
Kesäillat ja -yöt.
Kuusamosta takaisin tullessa Lentiiran lomakylässä 5.7. yö oli tätä kaikkea:
Ruohoa paljaiden varpaiden alla. Iholta hätisteltäviä hyttysiä. Pääskysiä lämpimällä iltataivaalla. Auringon tuoksua iholla. Pikkukivien pitkiä varjoja soratiellä. Järvellä lipuvia soutuveneitä. Juuri ja juuri puiden latvojen alle laskenut aurinko.
Ja seuraavana iltana kotona parvekkella:
Hämärtyvä iltataivas talojen yllä. Katuvaloja. Pari juoppoa bussipysäkillä huutelemassa ohikulkijoille ja toisilleen. Koiran haukkua. Jäähtyvän asfaltin tuoksu. Grilliruoan käry. Se tunne, kun tekisi mieli kiivetä parvelleen kaiteelle heiluttelemaan varpaita.
Anna + kuvaussessiot + HeviSaurus.
Ja koira<3
Mökkeily. Vene. Kesäretket.
Ja tietysti Saraste:
kaverit, paras leirisää, pesukarhubiisi ja sudaribileet. Yksi piilo-irstas ja kolme kivaa leirihahmoa / Sarastetta. Hämy oli paras.
Leiribiisi.
Hyvää viimeistä lomapäivää ja koulun alkua kaikille vaan.
Rimpse
P.S. AINII, Annalla on tänään synttärit! Onnea vaan 17-vuotiaalle Gaaborilleni. Muista että Gaaborit ovat kauneimmillaan 17-vuotiaana...;)
