Syyskuu. Maailma on täynnä punertavan, oranssin, keltaisen ja vaaleanruskean eri sävyjä. Ja sitten on vielä kesän jäljiltä syvänvihreät nurmikot ja vielä suurinosa lehdistäkin. Ja kirkkaan sininen, pilvetön syystaivas. Ärsyttää etten oo kerenny vaellella ympäriinsä kuvailemassa jumalattoman kaatosateen jäljiltä kuivuvaa aurigonpaisteista kaupunkia. Vielä enemmän ärsyttää että mulla oli viikonloppuna mökillä mukana ainoastaan filmijärkkäri ja mustavalkofilmi. Sinne jäivät kaikki ihanat värit.
Piirtämiseenkin ois ihan hirvee hinku ja haluisin vaan kaivaa mun piirtopöytävauvan laatikostaan ja toteuttaa kaikki päässä jo miljoona vuotta pyörineet ideat ja vanhat, alunperin paperille piirretyt luonnokset, MUTTA KUN EN KERKEÄ! Vitsi ootan et tulee syysloma, koska sitte oikeesti pistän tuulemaan.
 |
| Joku iki-ikivanha susipariskunta jonka löysin koneelta kuvapulaan. |
Ei vitsi, mulla on sellasia asioita joista oisin tänne halunnu kirjotella, joku miljoona rästissä, mut nyt sit vihdoinkin ku pääsen koneen ääreen niin että saan tän auki, en muista niistä enää yhtäkään.
Ehkä siirryn suoraan viime loppuviikkoon ja muihin ajankohtaisempiin juttuihin.
Perjantaina käytiin koululiikan kaa kahvakuulailemassa ja illalla oli Idan 17vee partyt. Syötiin ja syötiin ja...syötiin. Suurta hupia aiheutti umpijäässä oleva frödingen pakastemansikkakakku. " Sulata jääkaapissa 5 tuntia ja huoneenlämmössä 3 tuntia--". Hyvä kun sen älyää vasta sitten ku on aika syödä kakkua. No, ei muuta kuin mikroon sulamaan. Ei se hirveen hyvää kyllä ollu, mutta ihan syötävää...;D
Sit mä lähin sielt ihan liian aikasin, koska piti lähteä mökille, kun muut jäi vielä pilettämään ja kuuntelemaan yleisön pyynnöstä huolimatta HeviSaurusta Annan johdolla.
Mökillä ei ollu mitään kovin kummoista, lähinnä tein miljoonia läksyjäni ja suunnittelin ens viikon partioretkeä, jonka kohde on siellä, siis mökillä.
Eilen tultiin kotiin perttulan kautta kotiin ja kuulin jymyjutun jota multa oli pimitetty viime tiistaista saakka. Jennille tulee uus koiranpentu perjantaina. AAAAA, se on ihan ylisöpi kuvien perusteella vaikkei kuitenkaa ihan vedä vertoja Dori-rakkaan söpöydelle kun se oli pentu... Koska mitään ton sulosempaa en oo koskaan nähny, kattokaa vaikka!
 |
| tääkin on vanhavanha. toki kyllä älysitte sen itsekin... |
Tänään käytiin koulun kaa kiipeilemässä, oli kivaa, voisin mennä joskus toistekin. Mut miksi ihmeessä Tapanilaan on niin vaikea mennä? Ihan mikä julkinen kulkuväline vaan onkin, sitä pitää vaihtaa kesken matkan...Ja aikaa kuluu julmetusti.
AINII, ja sit se ehkä päivän isoin juttu. ME SAATIIN LIPUT SINNE NIGHTWISHIN IMAGINAERUM-LEFFAN MAAILMAENSIILTAKEIKALLE! Huijui, vitsi ku siihen on viel nii pitkä aika ku en oikee malttais oottaa....;)
Nyt oon saanu mun isoimmat asiat pois päiväjärjestyksestä ja kirjottanu jotain turhanpäivästä aamuluettavaa sille yhdelle tyypille, joka sitä eilen ruinasi...;)
Rimppa
