29.1.2019

Sul on Pantteri-askissa taivas tammikuun



Halla!

Eilen alkoi jo kolmas viikko norjalaista yliopistoelämääni! Kaksi ekaa viikkoa vilahti ohi hujauksessa.

Kursseja mulla on neljä ja ne on vaikuttanut tähän mennessä pääpiirteittäin ihan mukavilta. Ryhmätöitäkin on joka kurssilla, vaikka ne on myös joka kurssilla esitetty jotenkin muka erikoisena tehtävämuotona. Itse en nää tilanteessa mitään outoa, oma koulunkäyntinihän on ollut yhtä ryhmätyötä jo puolitoista vuotta. Yrittäjyys ja innovaatio -kurssi saattaa hieman hajottaa mun päätä, justhan pääsin eroon yhdestä vastaavasta innovaatioprojektista...


Vapaa-ajalla ollaan tutustuttu muiden vaihtareiden kanssa toisiimme ja käyty yhdessä mm. patikoimassa, silent discossa ja lukuisissa huonebileissä.

Ekana lauantaina koulun alun jälkeen otettiin tosiaan heti reippaasti härkää sarvista ja patikoitiin 14 km päässä, ylhäällä tunturissa sijaitsevalle Knuttehyttalle, jossa syötiin lounasta ja oltiin iloisia siitä, että oltiin päästy perille. Ja sit patikoitiin takas ja pilattiin se täydellisen hyvä latupohja entistä pahemmin. Paluumatka ei onneks ollut omalta osaltani ihan yhtä raastavan pitkä, koska keksittiin osan porukasta kanssa kysyä josko päästäis Skisenterin tuolihissillä alas ja sehän onnistui! Parasta!

Viime viikonloppuna käytiin muutaman hollantilaisen luokkatoverin kanssa pulkkamäessä laskettelukeskuksessa ja perjantai-iltana bailattiin lähibaarin silent discossa mm. Justin Bieberin Babyn ja tän biisin tahtiin :D Ja lauantaina käytiin kattomassa paikallista jääkiekkoa.


Tääl on joka päivä edelleen ihan tosi nättiä, eikä ees viikonlopun massiivinen lumisade haitannut. Kaikki hyvin siis!

Loppuun vielä kolmen viikon aikana kertyneitä huomioita Kongsbergista:

  • Potkukelkka on täällä ihan legit kulkuväline. Myös nuorilla ihmisillä. Enemmän niitä näkee ydinkseskustan ulkopuolella asuinkaduilla, mutta myös keskustassa saattaa potkutella joku sellaisella vastaan.
  • Täällä on ihan todella paljon kampaamoita. Orientaatiopäivän diaesityksessä sanottiin että miljoona, mutta en usko todellisuuden olevan kuitenkaan ihan niin hullu. Paljon niitä kuitenkin on, vähän joka kadunkulmassa.
  • Karkki, sipsit ja alkoholi on ihan törkeän kallista. Onks näiden norjalaisten mielestä oikeesti ihan ok, et suklaalevy maksaa yli 45 kruunua eli noin 5 euroa? Tai Dumle-pussi kuusi euroa?
  • Jos jossain on koskemattoman näköistä lunta ja "ei talvikunnossapitoa" -kyltti, ei kannata valita juuri sitä reittiä, vaikka oisitkin kävellyt vielä viime viikolla siitä ongelmitta. Saatat joutua kahlaamaan lumessa haarojasi myöten...
  • Kosken alajuoksulla asuu nälkäisiä sorsia. Jos kävelee tarpeeksi lähelle, ne tulee luokse parvena. Ne on kavereita. (mut ei silti ruokita niitä lintuja, jooko pliis...)

Nyt bye,

Rimbu

PS. oon yllätteän taaaaaas jossain SKAM-psykooseissa katsottuani sitä nrk:sta ihan jopa kokonaan norjaksi. Kenenköhän kaa voisin mennä Osloon bongailee kuvauspaikkoja?

9.1.2019

Hilsen fra Kongsberg!

Eli siis Terveisiä Kongsbergista!

Tästä voitte siis päätellä, että olen kotiutunut uuteen kotikaupunkiini tänne eteläiseen Norjaan.
Seuraavat reilu viisi kuukautta siis asun, opiskelen ja vietän parasta elämääni täällä, sympaattisessa ja ihan super-söpössä pikkukaupungissa.


Koska kaikki on kuitenkin ihan älyttömän uteliaita siitä, että mikäs paikka tää nyt onkaan, laitetaanpa muutamat faktat pöytään; Kongsberg sijaitsee Norjassa, Buskerudin läänissä. Oslosta tänne on matkaa noin 80 km. Asukkaita on noin 25 887 ja väkiluvultaan lähimmäksi suomalaisita kaupungeista pääsee Raahe, jossa on kuitenkin hieman enemmän asukkaita. Kaupungin on perustanut Tanskan ja Norjan kuningas Kristian IV vuonna 1624.


Asustelen paikallisessa opiskelijatalossa, jossa mulla on pikkuruinen 19 neliöinen yksiö talon neljännessä kerroksessa. Kämppä voittaa mennen tullen ne HOASin asunnot, jossa meidän Suomeen tulleet vaihtarit asustelee Myyrmäessä ja on oikein viihtyisä ja siisti. Parasta on kuitenkin melkein seinän kokoiset ikkunat ja niistä avautuva tunturimaisema! Kyllä, TUNTURIMAISEMA, vaikka ollaankin ehkä Tallinnan korkeudella eikä todellakaan missään pohjoisessa. (Ikkunasta näkyy tosin myös viistosti vastapäätä olevassa talossa sijaitseva thai-hierontamesta, jonka ikkunassa loistaa perinteiset pinkit ledivalot...)
Täällä on myös laskettelukeskus, jonka rinteet näkyy nekin mun kämppään siitä ikkunasta ja siks oonkin tituleerannut tätä Karjaan ja Rukan sekoitukseksi.

Nyt kuitenkin lähden iltapalalle, joten se ois moi!

Rimpe