Mä tajusin sen, että onni on se, että mun sydän pamppailee

Jälleen kovin sekavia ajatuksia päivän varrelta, koska en vaan kykene keräämään ajatusta mitenkään loogisesti etenevään tekstiin.

Onnea on kaverit, joiden kanssa voi istua koulun kahviossa liian pitkään kahvitauolla ja jakaa pullan. Kertoa kamalan huonoja puujalkavitsejä ("Jos tossa ois nyt murtovaras työssään, mä voisin sanoa että 'kattokaa, varas tossa töissä'") ja nauraa niille ihan liikaa liian kovaan ääneen.

Olin reipas ja kävin kaupassa kun pyydettiin. Itsetyytyväisyys nousi huippuunsa, kun sieltä tullessa parkkeerasin auton ahtaalle vieraspaikalle ja oikaisuperuutin vain kerran, samalla voittaen äidin, joka oli joutunut peruuttamaan kahdesti.

Kuuntelen Haloo Helsinkiä ja laulan ääneen.

Haluaisin, että kesäkuu tulisi jo. Ja tosaalta taas en. Niin paljon kivoja juttuja tulossa, keikkoja ja kaikkea, mutta oon myös tosi huono näkemään kavereita kesäisin.

Viikonloppu kului taas vaihteeksi partiossa. Tarkemmin vuotuisen Partiopamauksen parissa. Ihan mukavaa oli, vaikka sunnutaina satoikin. Mutta muistin taas miksi mä teen tota. Ne ihmiset ja se tunnelma. Ja näin sellasiakin kaverita joita en ollu taas nähny aikoihin. Ja habailtiin Annan kanssa kahdestaan yksi erikoiskorkea telttakin pytyyn, jopa ihan järkevässä ajassakin. Parasta.

Rimbau

Meri auki ja taivas sinisin

Palasia viikonlopusta:

Autolla ajamisen onni. Vapaus. 

Auringonpaiste. Onnelliset pikku-Ankka ja kojootti.

Vuoden ensimmäiset sateenkaaret, vieläpä superhienot ja täydelliset. Irtokarkit.

Aamulenkki & siivoilua. Floor Jansen Radio Rockilla. Nalle Puh -leffa. 

Työjuttuja. Pieni kaunis koira. Askartelua. Mustikkamuffiniteetä. 

Tänään taivas on sinisempi kuin vielä kertaakaan tänä keväänä. 

Rakastan aurinkoa. Niin lämmin. Tuuli heitteli vapaana liehuvia hiuksia.

En muista millon valkovuokot ois kukkinu näin aikasin keväällä.

Juon nykyään ihan kamalasti teetä. Haittakse? 

Listen to a daffodil tell her tale

Kevätfiilistelypostaus nro.2. 

Aurinko on ihana. Luonto herää eloon.

Tienposkessa loistavat leskenlehdet, kukkapenkissä krookukset ja pääsiäisnarsissit.

Takapihakin kukkii jotain sinistä. Pensasaidasta löytyi pikkuisia hiirenkorvia.

Mustarastaan laulu. Kevään hullaannuttava tuoksu.

Lapset kevättakeissaan ja lenkkareissaan polkupyörineen.

Kaduille ilmestyneet moottoripyörät ja mopot.
Sininen taivas ja muutama pilvenhaituva.
Kuuntelen vaan uutta Nightwishia ja vuoden takaista Sonata Arcticaa. Kestohymy naamalla.

On parasta kun stressi on ohi ja fiilis on kevyenkevyt.

Rimpe

Come and meet the travelers who came the town

Viikonloppu oli ihan mahtava. Tai no, eilen oli kyllä jo vähän väsy ja stressi, mutta anyhow.

Perjantaina istuin koulussa kovinkin levottomana puoli kolmeen saakka. Sit bussilla Kamppiin, ruoanhankintaa ja sit tunnelia pitkin Forumiin, vaikka sen oikeen ettimiseen meni huomattavan paljon aikaa, mutta olisihan se vesisateessa kävely nyt ollut ihan kohtuutonta... Forumin päässä määränpäästä ei sen sijaan ollut pienintäkään epäilystä. Koko kauppakeskus kaikui Floor Jansenin ääntä ja Nightwishin livetallennetta, sitä samaa, jota silloin joskus kävin kattomassa leffateatterissa. Ja sen jonon kyllä näki kilometrien päähän.

Jep, kyseessähän oli Nightwishin nimmaritilaisuus.

Ostin uuden Endless Forms Most Beautiful- levyn ja jäin venailemaan Idaa, joka ilmestyikin paikalle melko nopeasti, siinä jossain neljän maissa.
Jonoteltiin aikamme ja päästiin hakemaan nimmarit, pienen kuumotuksen saattelemana tottakai. Moikkailtiin jäsenet ja Empun kanssa jopa juttelin muutaman lauseen jotakin...:D

Koko juttuhan oli järkätty ihan mahdottoman hyvin ja meininki oli mitä mainioin. Eikä jonottamiseen mennyt edes ihan tuhottomasti aikaa, tunti venattiin ennen nimmaroinnin alkua ja toinen sitten omaa vuoroa odotellen.

Täytyy muuten sanoa, että tuo uusi levy on ihan superhyvä, suosittelen. Hankkikaa jostain ja kuunnelkaa edes kerran, kannattaa, :)

Launtaina olin aamupäivällä hoitamassa kesän leireihin liittyviä juttuja Pauligin huvilalla ja illalla kutsui Jyvänen, jo toisen kerran tänä keväänä. Tarkoitus oli mennä katselemaan JED:iä eli siis Jonsu ja Emppu duoa, mutta homma lähtikin sitten vähän lapasesta ja muuttuikin vimmaiseksi Kimblen pelaamiseksi. Hyvä ettei se pelilauta välillä lennelly siellä pitkin ja poikin. MUTTA, mä kuitenkin voitin yhden niistä peleistä, jei!
Katsottiin me toki se keikkakin, ihan kiva oli, ja naurettiin Masi "thö miksaajan" niin kovinkovin tylsistyneelle olemukselle...:D

Okei, nyt mä lähden nukkumaan,

Rimppa

Like a flood all returning, most with a smile

Oon ollu tänään oikee muikeuden multihuipentuma.
Oli itsenäisen työskentelyn päivä ja vaikka meninkin koululle duunaamaan juttuja oli rentoa, kavereita ja hubaa.
Päivän teemana on ollut myös erittäin paha fanityttöily, koska Nightwishin uus levy ilmestyyy HUOMENNAAAAAAA ja koska Amoral julkaisi ihan muksia, jollei jopa mainioita uutisia liittyen jäsenistöönsä.

Niko is back.

Maanantaina käytiin koulun kanssa vierailulla mainostoimisto dynamo&son:issa ja sit illalla oltiin koko perheen voimin jäähallilla kattomassa äitin muinaista teini-idolia, Bryan Adamsia. Mulle kyseisestä miehestä tulee ekana mieleen vaan tosi paljon animoituja hevosia, koska se on laulanu Spiritin alkuperäsellä soundtrackilla. Mut siis oli ihan hyvä keikka ja jopa tiesin useamman kappaleen. Vaikka vähän kyllä aluks pelotti ne ylimmän rivin paikat, ja meille on edelleen epäselvää, miten ees päädyttiin sinne...
Ja kyllä, mulla oli ilmapallo. Nykyään pitää aina olla ilmapallo, kun menee jäähalliin keikalle.

Tänään lopetan tähän,

Rimppa