Urpoillaan frendien kaa, meil on nyt tätä yhteistä aikaa

Tänään kouluun vasta varttia vaille yhdeksi.
Lyhyt pävä, vaan puol neljään.
Sain auton käyttöön ja oli parasta ajella kouluun rauhassa (paitsi et oikeesti tuli vähän kiire ja melkein myöhästyin...)
Palautetta vanhoista tehtävistä ja vähän uutta luentoa.
Urpot, mutta niin ihanat kaverit ja ihan jumalattoman huonoa läppää, taas vaihteeks.
Niin paljon mansikkateetä ja mokkapalaa.

Iltapäivällä ajoin suoraan Perttulaan ja vietin useamman tunnin Jennillä viihdyttäen lapsia, pesten koiraa ja katsoen Pikku Kakkosta.

 Katsoin tänään myös loppuun uuden suosikkisarjani, jonka aloitin eilen iltapäivällä ja nyt mua harmittaa ettei siinä ollut ku 10 jaksoa.
Samalla mietin kuitenkin, että meneeköhän mulla nää jutut vähän liian usein vähän liian överiks, kun kerran katon tätä Robinin Just nyt- sarjaa ihan kikseissä ja laulan näitä biisejä mukana...??
puhumattakaan siitä et oisin koko viikon aikana kuunnellu oikeesti mitään muuta kuin Robinia
(lisäksi sängyssäni on tällähetkellä HeviSaurus-lakanat, mikä kertoo jostain niistä edellisistä kerroista kun homma lähti "hiukan" lapasesta...)

Eilen oli ehkä syksyn tähän mennessä hienoin auringonlasku, josta sain onnekseni räpsättyä muutaman kuvankin kameran pienestä välikuolemasta huolimatta (se päätti että on taas aika tehdä pinkkejä kuvia, kuten tässä postauksessa...)

Huomenna Käpiksen talkoot ja ihan hävyttömän aikainen herätys noin niinku lauantaiaamulle, eli nyt loppuu ja mä lähen kohti unilandiaa.

Rimbu

Can we please go back now to the way things used to be?

Pikkuveljen lukion alun seurailu ja juuri lukion aloittaneiden ihmisten blogien lukeminen saa mussa aikaan nostalgia- ja kaipuuvyöryn siihen aikaan kun ite olin lukion ekalla.
Ihan niinku viime vuonnakin, kun oli eka syksy lukion jälkeen ja jollakin kierolla tavalla kaipasin sinne takaisin.

Täs me "kaksoset", niinku äiti sillon meitä kutsu. Juholla alko kutonen ja mulla lukion eka.

Mulla on ehkä vähän ikävä sitä melkein kuusitoistavuotiasta Riinaa joka olin sillon ja sitä huolettomuutta, jolla suhtauduin siinä ihan ekassa lukiojaksossani koulunkäyntiin ja siihen ekaan koeviikkoon (kunnes tuli se viikko jolla ne kokeet oikeasti alko, ja paniikki olikin sitten yhtäkkiä erittäin suurta...)

Mulla on ikävä niitä levottomia kemiantunteja Sanna-Marin kanssa, kun vaan piirreltiin bändilogoja toistemme vihkoihin ja välitunteja jolla maattiin selällämme niillä sohvilla ja kuunneltiin musiikkia jommankumman nappikuulokkeista.
Sitä uskomatonta bändihypetystä ja fanityttöilyä ja päivien laskemista, joka alkoi kolmas lokakuuta ja päättyi samaisen kuun 26. päivä Levykauppa Äxän lattialle onnellisenpana kuin pitkiin aikoihin.
Sitä aikaa kun Amoralin Beneath oli vielä ihan uunituore ja ehkä paras levy jonka olin koskaan omistanut ja pyöri soittimessa lähes koko ajan.

Amoral - Closure

Tää on Annan ottama, siltä yhdeltä kaatosateessa sateenvarjon kanssa suoritetulta kuvailuretkeltä. 

Ikävä niitä lyhyen matikan kakkoskurssin tunteja vitospalkissa, joilla olin varmaan koko pienen ryhmän ainoa joka oikeasti tajusi niistä tehtävistä jotain ja se opettaja käytti mun vihkoa esimerkkinä näyttäessään muille miten ne tehtävät oikeasti piti tehdä.

Tykkäsin (ja tykkään edelleen) myös ihan hirveesti siitä, miten pukeuduin silloin lukion ekalla ja varmaan vielä tokallakin: värikkäitä vaatteita ja päivittäin vaihtuvia kaulakoruja, niitä missä on pitkä ketju ja jotka voi vaan sujauttaa pään yli. Sit ultimaattinen laiskuus ja mukavuudenhalu iski ja päädyin pikkuhiljaa tähän nykyiseen, helppoon, mutta vähän tylsään bändipaita+farkut+huppari-ratkaisuun.

Joo, tää nostalgiapläjäys loppuu nyt kuitenkin tähän,
katellaan jos sit joskus toiste lisää.

Rimppa

An old oak sheltering me from the blue, sun bathing on its dead frozen leaves

Syksyn tunnistaa saapuneeksi

Puimakoneista ja sänkipelloista. Pikkuhiljaa latvoistaan punertuvista vaahteroista.
Piposta ja kaulahuivista aamulla bussipysäkillä seistessä. Syysmusiikin paluusta.
Räjähdysmäisesti kasvaneesta teen juonnista.
TV-ohjelmien uusista kausista.
Tuulesta ja sateesta. Syysukkosesta. Myrskystä.
Uusista kumisaappaista.
Loppuvuoden tapahtumien heräävästä odotuksesta.
Jo ennen kahdeksaa laskeutavasta hämärästä. Kynttilästä saunan lattialla.

Tääkin kouluviikko jäi loppupäästään vajaaksi, kun en tänään päässyt kouluun, koska mielenilmaus, lakko ja bussien kulkemattomuus. En varsinaisesti ole edellämainitusta kovin harmissani, sainpahan kirjoiteltua yhden työharjoitteluhakemuksen ja siinä sivussa hoidettua pari rästitehtävääkin.


Rimppa

PS. Saatoin just varata liput Robinin keikalle...hups. ;D

I'm seeing only tigers everywhere I look

Ylimääräinen vapaapäivä, yllättäen yltynyttä Harry Potter -fanitusta, Korkeasaaren Kissojen yö, yhdenyön mökkikäynti. Lähinnä näistä koostuu mun tän viikkoinen pitkä viikonloppu.

Perjantaina olin tosiaan vapaalla jalalla koko päivän, koska Keudan opettajien koulutuspäivä (tai ehkä virkistys, en minä tiedä...) Hyödynsin sen tehokkaasti nukkumalla vähän pidenpään, katsomalla leffaa (joojoo, se oli seitsemännen Potterin viimenen osa...) ja sitten iltapäivällä lähtemällä ystäväni Annan kanssa Korkeasaareen loppuillaksi zoomailemaan hienoja kissoja ja vähän hyvän livemusiikinkin perässä.


Nähtiin melkein kaikki kissat (paitsi manuli, jota ei nää melkein ikinä...), mutta suurimman vaikutuksen teki kyllä se oikeastikin kookkain ja valmiiksi suosikein, eli Amurintiikeri. Onnistuttiin pääsemään hyvän taktikoinnin ansiosta katsomaan ihan siitä lasin vierestä sekä virikeruokinta että se ihan oikeakin ruokinta ja voi jummijammi. Se fiilis kun melkein kaksisataakiloinen, usksomattoman kaunis kissapeto tassuttelee siitä ihan vierestä ja välissä on vain ohut lasi. Kaksivuotias naarastiikeri, Sibir, jota molemmat kerrat tarkkailtiin, oli kovin puuhakkalla tuulella, juoksenteli, loikki ja kuljeksi ympäriinsä ja tarjosi kovasti viihdettä ja ihailun aihetta.
Oli ne lumileopardit ja se amurin leopardikin ihan kivoja. Ja ilves. Ja leijonanpennut myllytti toisiaan vähän sitten illalla pimeässä...:)

Ysiltä Karhulinnan Amur- lavalla oli luvassa vähän erilaista viihdettä, kun "kaksi kissaa ja hevipantteri" eli Alavala pääsi vauhtiin. Oikein mainio, vajaan tunnin setti. Ja ihan uuttakin matskua kuultiin, mutta jäin silti vähän kaipaamaan sitä Kill kill killiä, se kun ois sopinu niiden tiikeriviittausten takia sinne niin hyvin.

Lauantaiaamuna lähdettiin mökille, missä lähinnä vaan hengailtiin ja syötiin. Kävin mä eilen vähän kuvailemassa illalla ja tänä aamuna poimittiin koko porukka muutama litra mustikoitakin, iskäkin jopa.

Niitä kuvia sitten varmaan myöhemmin, tää oli tällä kertaa tässä.
Heipsaa,

Rimpe