Vuosi 2014

Nyt sitä kuulkaa pukkais, koostetta siitä, mitä kaikkea vuosi 2014 mun elämässä sisälsi.

Sen voin sanoa, että jännittävää on ollut, lähinnä koska lukion loppu ja uusi koulu yms. 

Huomaa myös, että viimevuoden lopussa on täysi-ikäistytty. Eipä siinä mitään, antaa mennä.

Tammikuu

Lukion kolme viimeistä kouluviikkoa.

Prelit. Ilmassa oli tietynasteista haikeutta, vaikka koulua olikin oikeasti jäljellä vilä ties kuinka paljon. Tavallaan.

AKU <3

Amoralin Fallen leaves & Dead sparrows pre-listening partyt. " Tässä on joku hepreankielinen kirjain..." Oli kyllä hauskaa...:D 

Helmikuu

PENKKARIT oli parhautta.

 Meidän rekkalakanat oli hienoimmat ja ääntäkin lähti kiitettävästi.

Ja ne jatkot ainakin, oli huvittavaa seurata muiden kännitoilailuja itse selvänä...;)

"Lukuloma", jonka aikana mulla oli tosiasiassa ehkä kaks kokonaan vapaata päivää ja lukusuunnitelmakin tais vähän kusaista...

INSSI LÄPI ja ajokortti käpälään.

Amoralin levynjulkkarikeikka Virgin Oilissa, Anna ja Sanna-Mari seuranani.

Maaliskuu

Ylppärit. Ja se, että ne oli ohi 19. päivä ja sit koitti 

VAPAUS

Paitsi että oli se kuviskurssi.

Täydellisen onnellisuuden viikkoja, jäätelöä, valokuvausta ja kavereita.

Taaaaas kerran Amoralin keikka, olihan siellä myös Profane Omen ja MyGrain.

Suklaacookieita, Sonata Arcticaa ja koulujen ennakkotehtäviä.

Huhtikuu

Täydellinen sekoaminen eräästä Ylen perjantai-iltojen musiikkiviihdeohjelman jaksosta.

Sanna-Marin kanssa viileähkössä Helsingissä jonotellen hyvin vietetty päivä, joka loppui onnellisesti nimmareihin ja herrojen Don Rosa ja Tuomas Holopainen tapaamiseen. 

Samana päivänä tuli pääsykoekutsu.

Pääsiäinen ja eeppinen simasekoilu.

Ari Koivunen & Luca Gargano Duo Jyväsessä ja sitä seurannut seuraavan päivän leikkimielinen naljailu partiokavereilta. Joskus käy näin :D

Toukokuu 
Pääsykokeet.

Helle, joka ilmestyi kuin tyhjästä.

Viralliset YO-tulokset ja YO-juhlien valmistelut.

Kavereita ja partiota. Piknik, jolla käytettiin varmaan enemmän aikaa nauramiseen, kuin siihen retken suunnitteluun: " Miks nää muumipappakeksien silmät näyttää ihan kissanpyllyiltä?!?"

Partioretki, jolla uitiin varmaan enemmän kuin kukaan koskaan Käpiksellä. 

Kari-sammakko ja Kultapoika.

Onnellisuus.

Lakkiaiset.

Kesäkuu

Töitä. Keppihevosia ja koiria, jo ties kuinka monetta kesää putkeen. Ihan parhaita lapsia ja superit työkaverit. Tosi huonoa ja väsynyttä insideläppää.

Koko ajan satoi.

Kivenlahti Rock. Oli kivaa, mut vieläki painaa vähän mieltä ne bileet, mitkä ois ollu On the Rocksissa samaan aikaan. Next time then.
Tieto siitä, että oon saanut opiskelupaikan.
Järkytyin ja unohdin pankkikortin tunnusluvun Arnold'sin kassalla.Hups.

Sukulaisvauvojaaaa, tuplakappalein.

Yks hullu photoshootti Annan kanssa.

Heinäkuu

Kavereita kunnolla pitkästä aikaa. Syötiin ihan liikaa: "Esteet on tarkoitettu ylitettäviksi!"

Vaellus Saariselällä. Helteinen, muttei tällä kertaa niin kovin ötökätön, lappi koettu once again.

Innostuin lukemaan.

Päivä Serenassa Juhon ja Tommyn kanssa. Seuraavana päivänä joka paikkaan sattui, portaiden kiipeämin ja vastavirtaaan uiminen osoittautuivat hyviksi urheilulajeiksi.

Mökkeilyä. Rannalla makaamista ja veneilyä.

Partioleiri Mahti '14:sta alkupuolisko.

Elokuu

Loput Mahti '14:sta. Helteisiä päiviä, muutama ukkoskuuro ja kaikkien (ainakin ulkopuolisten) mielestä ihan liikaa Robinia.

Viimeinen lomaviikko puolittain mökillä mummin ja serkkujen kanssa, puolittain kotona.

Jennin kanssa käytiin kattomassa hienoja koirian Maailman voittaja-näyttelyssä.

Koulu alkoi, enkä etukäteen yhtään tiennyt mitä oisin odottanut. Kyllähän se sitten selvisi siinä.

Loppukuusta vettä satoi taas vähän enemmän kuin ois ollu tarpeeks.

Syyskuu

Koulua. Paljon kaikkea uutta.

Juhon rippijuhlat.

Koulussa pörrännyt flunssa, joka iski muhunkin. Katoin ihan liikaa Poliiseja.

Syskyinen mökkiviikonloppu, viimenen tänä vuonna.

Lokakuu

Syksyn keikkateemaviikko: Alavalaa ja Amoralia.

Koulussa piirrettiin ekan kerran elävää mallia.

Partiota.

Syysloma ja kahen päivän koirapäiväleiri. Oli hauskaa.

Bongasin Jouni Hynysen keskustassa.

Marraskuu

Meiksi 19 v.

Ensilumi teki mut onnelliseks, vaikkei maassa sitä yhtä iltapäivää pidempään ollutkaan.

Etäopiskelupäivät, joina mulla ei oikeasti ollut mitään kouluhommia.

Joulukuu

Aurinko oli rakkautta.

Taas keikkailua: Sonata Arctica ja Raskasta Joulua.

Kaveriporukan pikkujoulut ja koulukavereiden pictionaryiltamat: "Auto, talo, ovi, ikkuna...!"

Joulufiilistely. Lumi ja pakkanen on parasta.

Kuten viimevuonnakin, mulle saa ilomielin lähettää blogiin liittyvää toivetta, ehdotusta tai haastetta, otan mielelläni vastaan.

Tää ois nyt tässä, pitäkää kivaa myös tunnin päästä alkanvana vuotena 2015!

Rimbau

Ikkunoista katsellaan kun lunta hiljaa putoaa

LUNTALUNTALUNTA

Kaksi yötä jouluun.
Se oikea, kutkutteleva, onnellisen lämmin ja vähän maaginenkin joulufiilis alkaa pikkuhiljaa valata mut, eikä pienin syy siihen ole tää juuri joulun kynnyksellä saapunut lumi.<3
Käytiin Helsingissä viemässä lahjoja kaveriperheelle, ja oi että, sielläkin oli niin kaunista ja joulusta. Lumisade vaimentaa liikenteen äänet ja saa kaiken näyttämään niin satumaiselta.

Lumisade saa mut joka kerta yhtä onnelliseks ja tykkään talvesta ihan valtavasti.
Valkea joulu on ehkä yks parhaista asioista mitä tiedän ja mun on kovin vaikea ymmärtää ihmisiä jotka ei tykkää:

A) Talvesta
B) Joulusta

Okei joo, talvella on kylmä ja lumitöitä saa hyvänä talvena tehdä paljon, varsinkin jos asuu omakotitalossa, mutta so what? Kun on välillä vähän kylmää ja muka kurjaa, sitä vuoden lämpimämpää puoliskoa osaa arvostaa ihan eri tavalla. Ja sitäpaitsi talvella on niin kaunistakin. Miten joku muka ei voi tykätä joulukuun auringossa tai täysikuun valossa kimaltelevasta pakkaslumen peittämästä maisemasta?

Mut sit on nää joulusta pitämättömät. En todellakaan tajua. Mitenmitenmiten?
Juu, sen ymmärrän jos jotain ärsyttää joulun materialismihössötys ja kaupallistuminen, niin muakin ehkä joskus vähän. Vaikka onhan niitä lahjoja nyt oikeasti ihan kiva antaa, varsinkin jos oikeasti tietää että saaja tykkää siitä mitä saa ja osaa arvostaa sitä. Ja myönnetään, on niitä ihan kiva saadakin...;) Ja sitäpaitsi, voihan niitä lahjoja tehdä itsekin, usein ne on juuri niitä parhaita lahjoja.
Ja joo, kaikki eii oo niin uskonnollisia, tai edes kuulu kirkkoon, että joulun "virallinen" juhlimissyy kiinnostaisi tai että se merkitsis jotain kamalan ihmeellistä. Mäkin oon äärimmäisen epäkirkollinen, vaikka joulu onkin mun mielestä ehkä ainoa oikeasti hyvä aika käydä kirkossa.

MUTTAKUN, kumpikaan näistä ei kuitenkaan ole se, ainakaan mun mielestä, joulun paras asia. Parasta on se tunnelma, rauhallinen yhdessäolo niiden lähimpien ihmisten kanssa, hyvä ruoka ja kiireettömyys. Tuoksuva kuusi olohuoneennurkassa, kynttilät ja joululaulut. Kaikki ne perinteet.
Kuinka joku ei muka VOI pitää näistä, tai edes osasta näistä? En vaan tajua.

Mut joo, postauksen pääpointti tais kuitenkin olla se, että musta tää vuoden aika on ehkä se kaikista paras ja toivon että muutkin osais nauttia siitä. Olen pahoillani jos joku loukkaantui tai provosoitui jostain, se ei ollut tarkoitus.
Nyt jätän teidät taas hetkeksi rauhaan, kiitos ja anteeksi,

Rilbo

Mut arki jääköön taa, kauan saimme odottaa, vuoden taas tätä kaipasin

Heijjaa,
tiiättekö mitä, mulla alko tänään JOULULOMA! Ihanaaa, olinki jo niin tän tarpeessa.

Mulla on ollu muutenkin kakkea kivaa jouluohjelmaa mennellä viikolla.
Tortaina ehkä joulukuun odotetuin aktiviteetti, Raskasta Joulua Helsingin Jäähallilla.Oli kyllä jälleen ihan uskomaton show. Uskomatonta oli myös se, että meidän porukka onnistui saamaan paikan ihan lavan edestä, ehkä kolmannesta rivistä, eikä eteen tällä kertaa osunut edes ketään tajuttoman pitkää ihmistäkään. JA taas keikka, jonka oli alunperin ilmoitetu kestävän noi kaksi tuntia, kestikin sitten vajaat kolme tuntia, mikä on tietekin positiivinen asia :D Todistin myös jo toisen kerran elämässäni eeppistä lavakosintaa, kun bändin pääpuuhamies ja kitaristi Erkka (johon törmäsin jo aiemminkin syksyllä kerran, lisää täältä.) kosi tyttöystäväänsä lavalta käsin.Ohgod, miten osunkaan aina paikalle kun jotain tällasta tapahtuu? :D
Marco laittoi kaikki taas laulamaan Varpunen jouluaamuna varmaan ainakin kolme kertaa, koska kuulostettiin niin säälittäviltä ja Tuomas Wäinölä hämmästytti kaikkia uskomattomilla kitarasooloillaan. Sitä en vaan ymmärrä miksi se Paula Koivuniemi oli pitänyt kutsua sinne rääkymään...

Kaikki kumartavat Marcoa :D

Eilen oltiin Tiian kanssa kattomassa lukion puurojuhlaa ja yömessuunkin mentiin, koska joulu ei vaan tule ilman niitä. Puurojuhla oli ihan mukava, parasta oli se "omiemme" eli siis viimevuoden abien esitys, jossa ylioppilastodistukselle keksittiin uusia luovia käyttömahdollisuuksia ja tottakai opettajien esitykset.
Yömessussa Sarina liittyi seuraamme ja meno vähän villiintyi. Yritettiin käyttäytyä jo valmistuneen ylioppilaan arvokkuudella, mutta metsäänhän se taisi vähän mennä, kun yllättävä nauruhepuli oli ottaa meidät valtaansa. Selätettiin se kuitenkin ja veisattiin ah jo nii tutuiksi käyneet joululaulumme ihan mukiinmenevästi vaikka kanttori soittikin joko liian nopeasti tai sitten liian hitaasti. Ystäväiseni pääsivät laulamaan ihan kuoronkin kanssa, kun musanmaikka kävi kysymässä kaikki lukion entisetkin kuorolaiset yhteen biisiin.

Tänään vietettiin meidän koulun joulujuhlaa, jonka meidän luokka järjesti. Eilen koottu kolmimetrinen muovikuusi seisoi melko ylväänä kimallellen nurkassa, koulun keittiö oli ylittänyt itsensä naposteltavia tehdessään ja itse otin 20-luvun teemaan pukeutuneistta opiskelijoista valokuvia samalla kun meidän luokkaliaista koottu bändi soitti joululauluja taustalla.

Huomenna ois tarkotus mennä hakemaan joulukuusi ja aloittaa joulun tehosiivous. Meiksi kiittää ja kumartaa nyt, palaillaan.

Rimppa

P.S. Iso kiitos Sanna-Marille, joka diilas mulle nää sen kameralla ottamani kuvat, teknisistä vaikeuksista huolimatta. Oot paras <3

Sweet music, starry skies

Kuunnelkaa, nää on ihan uskomattomat.

Enää 7 yötä jouluuuuun. Ja sehän tarkoittaa että:

• Hurjat, ikea-kassillisen ruokaa ja puoli viiteen aamuyöllä valvomista vaatineet lukioporukan pikkujoulubileet Numlahden perukoilla, ovat takana päin. Naurua (ja vähän itkuakin), lukematon määrä ei-niin-julkaisukelpoisia keskusteluja, lautapelejä ja Twisterissä kipeytyneitä raajoja. Viimeinenkin meistä on nyt nähnyt Leijonakuninkaan kaksi ensimmäistä osaa. Ja ei, se viimeinen en todellakaan ollut minä.

• Sain vihdoin asennettua parvekkeelle jouluvalot. On kiva, kun tulee koulusta puoli viideltä ja näkee ne tuikkimassa parvekkeen kaiteessa.

• Rakastan edelleen joulukuun auringonpaistetta. Ja sitä onkin viime päivinä riittänytkin, vaikka istunkin lähes koko valoisan ajan koulussa. Eilen ehkä jopa vähän kiusaksikin asti, kun se paistoi ensin silmään heijastuksena kaverin koneen näytöstä ja sitten myöhemmin ihan suoraankin.

• Luntakin oli, vaikka se olikin tollasta märkää räntälunta ja kerkesi jo sulaa täältä Vantaalta poiskin ( Tuusulassa sen sijaan sitä vielä on...). Elättelen kuitenkin vielä pientä toivetta valkeasta joulusta, ja joku sellaista on kai vähän lupaillutkin, mutten viitsi liikaa innostua, ettei sitten tule pettymystä...

• ENSIMMÄISET JOULUKUUSIKAUPPIAAT <3<3<3<3<3<3<3<3 Niin paljon sydämiä, ettei ne kaikki ees mahdu tähän. Tän päivän saldona jo kaksi, Hyrylässä ja Tammistossa. Kanssamatkustajani saatoivat busseissa ehkä hieman hämmentyä kun hihkuin onnessani ja liimasin naamani autuaana virnistellen bussin ikkunaan kyyläämään niitä puita.

• Huomenna kavereita ja kauneimpia joululauluja niiden parhaiden esittäminä. JEIJ!

Rimpe

Syksy kuvina

Joulukuun myötä syksy on virallisesti ohi ja talvi alkanut.
Koska ihan tavallisista arjen tapahtumista kirjoittaminen tänne blogin puolelle on jäänyt syksyn aikana vähemmälle, täältä pesee puhelimeen kertyneitä kuvia, alkaen elokuulta ja päättyen marraskuulle. Olkaapa hyvät.

Elokuu

 Syyskuu

 Lokakuu

Marraskuu

Rimppa