11.6.2015

Valitsin yhden meren ja oudon veneen













"Meren velhojuomasta juovun ja saan
olla lapsi sen, ihmeitä vaan 
yksinoloa, kasvoja uskovia
Alku-unien teemapuistoja, kuusenkylkiä, taikatalvia
Kauniin laulun ajan tuska hukkuu"
Johanna Kurkela - Satojen merien näkijä



ASKJKLASFRKLAÖJDSLJAAADSKASKLDJASAAAAA, kaks ihan über-huippukivaa päivää takana Itämeren aalloilla, tarkemmin sanottuna Baltic Princessilla.. Huippuseuraa, huipputunnelma ja tietysti koko reissun pääasia ja -tarkoitus, lempibändi Nightwishin läsnäolo.

Tiistaina lähettiin kolmelta ajaa kohti Turkua. Matkalla virittäydyttiin tunnelmaan kuuntelemalla muutama levyllinen edellämainitun yhtyeen musiikkia, laskettiin tunneleita ja syötiin jäätelöä.

Terminaalissa istuttiin kahvilassa ihmettelemässä meininkiä hetkinen ennen kuin laiva saapui edelliseltä samanmoiselta risteilyltä ja päästiin vihdoin sisään. Heitettiin kamamme hyttiin, jonka jälkeen aikuisempi risteilyseuramme suuntasi buffettiii ja me Sanna-Marin kanssa lähdettiin etsimään jotakin opiskelijabudejttiin sopivaa ruokaa. Löysimme itsemme kahvilan lihapullabaarista, joka palveli tarkoitusperiämme paremmin kuin hyvin. Istuttiin myös Iskelmä-baarissa zoomailemassa maisemia ja Steve 'n' Seagulsin soundchekia ja Nightwish-karaokea sekä seikkailtiin pitkin poikin ympäri laivaa.

Kymmenen aikoihin vetäydyttiin hyttiin valmistautumaan illan keikkaan ja sitten suunnattiin Starlight Palaceen varaamaan itsellemme hyviä paikkoja ja kuuntelemaan DJ:den soittamaa varsin kelvollista musiikkia.



23:30 alkoi vihdoin risteilyn kohokohta, lokakuusta asti venattu Nightwish-keikka. En muista millon oisin ollut niin onnellinen kuin siinä, paikallani hyppiessäni, huutaessani ja laulaessani kaikkia niitä biisejä joita rakastan. Maailmankaikkeuden ehkä paras bändi edessäni, kaikkien niiden muiden noin 2000 fanin seassa. Tavallisen baarin kokoinen laivan yökerho, ei mitään isoa areenaa ja bändi oikeasti niin lähellä. Sen näkeminen, miten kivaa bändin jäsenillä oli lavalla sai aikaan korvasta korvaan ulottuvan hymyn joka ei ole täysin kadonnut vielä tänäänkään.

Parastakin parempi settilista näytti tältä, ja joukossa oli sellaisia biisejä, 

joita en missään nimessä odottanut kuulevani:

Intro: Roll Tide (Hans Zimmer)
  1. Shudder Before the Beautiful 
  2. Yours Is an Empty Hope 
  3. Amaranth 
  4. Romanticide 
  5. Ever Dream 
  6. My Walden 
  7. Élan 
  8. Weak Fantasy 
  9. Storytime 
  10. 7 Days to the Wolves 
  11. Wishmaster (Ekaa kertaa sitten joulukuun 2012)
  12. The Poet and the Pendulum 
  13. Stargazers 
  14. Sleeping Sun 
  15. The Greatest Show on Earth (Chapters 2: Life, 3: The Toolmaker)
  16. Ghost Love Score 
  17. Last Ride of the Day 
Outro: 
The Greatest Show on Earth Chapter IV: The Understanding 
The Greatest Show on Earth Chapter V: Sea-Worn Driftwood 
















"...Scent of the sea before the waking of the world..."

Keikan jälkeen seistiin Sanna-Marin kanssa kannella viilentymässä ja vaan fiilisteltiin kuulemaamme ja näkemäämme. Taivas meren yllä oli tajuttoman kaunis, tuuli lepatti hiukset hauskasti pitkin naamaa samalla viilentäen mukavasti ja oltiin kyllä ihan jossain euforisissa keikan jälkipöllyissä siitä hymyn ja naurun määrästä päätellen.

Nukkumaan maltettiin vihdoin Suomen aikaa neljältä kun oltiin eka pidetty pieniä jatkobileitä kahdestaan omassa hytissämme ja saatu pahin hyperaktiivisuus poistettua itsestämme.

Keskiviikkoaamu käynnistettiin buffetaamiasella, minkä jälkeen seurasi Nightwish-tietovisaa ja -bingoa, joiden palkintona oli pääsy Meet&Greet-tapahtumaan. Kaikkemme yritettiin, mutta tällä kertaa se ei ihan riittänyt. Neljään asti siia vaan hengailtiin pitkin laivaa, ehkä vähän norkoiltiin siinä Iskelmä-baarin kulmallakin, missä Meet&Greet tapahtui, tuloksena se, että ainoa joka onnistuttiin näkemään oli manageri Ewo.
Neljältä alkoi Marcon ja Troyn akustinen duo-keikka, joka päättyi kuitekin siihen, että lavalla olivat myös Kai ja Floor. Tuomas ja Emppukin bongattiin katsomosta parvelta. Tääkin keikka oli ihan huippu, päätöntä läppää, coverbiisejä ja kirsikkana kaiken päällä se ainoa Nightwish-biisi, Edema ruh, jota jäin tiistain keikalta vähän kaipaamaan. 






 Kiitos vielä täälläkin risteilyseuralleni ja kiitos Nightwish!

Rimppa

PS. Arvatkaa kuka aikoo huomisaamuna olla lippupalvelussa reippaana klo. 9.00 varaamassa lippuja Barona-areenalle marraskuulle katsomaan arvatkaa vaan mitä...? ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti